Tällainen oppikirja annetaan kullekin nimitetylle van- himmalle, ja hän voi pitää sen niin kauan kuin hän palvelee jonkin seurakunnan vanhimpana. Jos hän ei enää palvele tuossa asemassa, hänen kirjansa täytyy toimittaa seurakunnan palveluskomitealle, koska tämä julkaisu on seurakunnan omaisuutta. Mitään osaa tästä julkaisusta ei tule kopioida.

Kaikki oikeudet pidätetään "Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan"

Julkaisijat WATCHTOWER BIBLE AND TRACT SOCIETY OF NEW YORK, INC. INTERNATIONAL BIBLE STUDENTS ASSOCIATION Brooklyn, New York, USA

Ellei toisin mainita raamatunlainaukset ovat Heprealaisten kirjoitusten osalta vuoden 1938 Kirkkoraamatusta ja Kreikkalaisten kirjoitusten osalta Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen tarkistetusta laitoksesta (1979). Heprealaisten kirjoitusten viitteissä lyhenne UM tarkoittaa englanninkielistä Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen viitelaitosta (New World Translation of the Holy Scriptures - With References).

"Pay Attention to Yourselves and to All the Flock" Finnish (ks91-FI) Made in Finland

Esipuhe kirjan sähköiseen versioon

Kirjan sähköinen versio

Tätä osuutta ei ole alkuperäisessä kirjassa. Toim. huom.

[nettisivuston watchtower.observer.org esipuhe. Alla olevan kirjan teksti on kopio siellä olevasta aineistosta]

A copy of this textbook is issued to each appointed elder, and he may retain it as long as he continues to serve as an elder in any congregation. At such time as he should cease to serve in that capacity, his copy of the book must be handed over to the Congregation Service Committee, since this publication is congregation property. No copies are to be made of any part of this publication.

This is the secret Elder Manual - The Watchtowers secret book that no rank and file Jehovah's Witness will ever see - unless they read it here. The Watchtower has tried to make the police remove it from the Watchtower Observer - with no success. Please take a look. As you see - we do have the book in many languages!

The Norwegian branch of the Watch Tower Bible and Tract Society of New York filed criminal charges against ex-Jehovah's Witnesses Kent Steinhaug and Jan Haugland of Norway in 1997. The charges alleged that Steinhaug and Haugland posted copies of Pay Attention to Yourselves and to All the Flock, a confidential manual for elders. The charges were later dropped, and the volume is still available online.

Oppikirjan tarkoitus

Julkaisun "Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan" uudistettu painos on tarkoitettu käytännölliseksi ja helppokäyttöiseksi käsikirjaksi, jota seurakuntien vanhimmat ja matkavalvojat voivat käyttää huolehtiessaan vastuistaan Jumalan lauman paimenina. - Apt. 20:28; 1. Piet. 5:2.

Teille nimitetyille vanhimmille ja kristityille valvojille on annettu vastuu pitää huolta siitä, että lauma on hyvin ravittu. (Vrt. Joh. 21:15-17.) Se edellyttää muun muassa sitä, että koko seurakuntaa opetetaan käytännöllisten kokousten välityksellä. Siihen sisältyy myös yksityisesti annettava sopiva opetus, jonka tarkoitus on valistaa, neuvoa, kehottaa ja ojentaa. Tässä julkaisussa kiinnitetään erityishuomiota opetustaitonne parantamiseen.

Tärkeä osa valvojan työtä on myös johdon ottaminen kenttäpalveluksessa. Sen vuoksi aineistossa tähdennetään säännöllistä osallistumistanne julkiseen palvelukseen ja sitä, miten voitte auttaa toisia osallistumaan siihen mahdollisimman hyvin.

Koska veljiin kohdistuu niin monia paineita ulkoapäin, joudutte usein käsittelemään asioita, jotka vaativat neuvomista ja oikeudellisten päätösten tekemistä. Miten voitte olla varmoja siitä, että katselette asioita Jehovan, näkökannalta? Kun teette ratkaisuja tietoonne tulleissa tapauksissa, miten voitte tasapainoisesti osoittaa rakkaudellista kiinnostusta niitä veljiä kohtaan, joita asia koskee, ja samalla varmistautua siitä, että Jehovan vanhurskaus pidetään kunniassa? Tässä julkaisussa näitä asioita tarkastellaan huolellisesti.

Vuosina 1977, 1979 ja 1981 nimellä "Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan" julkaistut kolme alkuperäistä kirjasta on yhdistetty ja ajantasaistettu. Aineisto esitetään edelleen jäsennyksen muodossa. Näin voitte löytää etsimänne kohdat tarvittaessa nopeasti: Kirja tulee siten vastakin olemaan käsikirja, jota käytetään vanhinten kokousten, oikeudellisten asioiden käsittelemisen ja aika ajoin johdettavan Valtakunnan palveluskoulun yhteydessä.

Kirjassa on leveät marginaalit ja muuta tyhjää tilaa ja tyhjiä sivuja, jotta voitte tehdä tarvitsemianne muistiinpanoja omaan käyttöönne ja lisätä viitteitä, sitä mukaa kuin lisäaineistoa julkaistaan tai muulla tavalla saatetaan tietoonne. Jos tulevaisuudessa on tarpeen tehdä merkittäviä tarkistuksia, Seura lähettää uudistetut ohjeet erillisinä sivuina, jotka voidaan helposti liittää kirjaan, ja näin kirjan tiedot pysyvät ajan tasalla.

Luotamme siihen, että te arvostatte suuresti etuanne palvella Jehovan kansaa Jumalan lauman alipaimenina. Elämänne on täynnä monia vastuita; teihin kohdistuu myös monenlaisia paineita. Toisaalta saatte monia siunauksia ja paljon iloa. Toivomme, että tämän käsikirjan tiedoista on teille hyötyä huolehtiessanne teille annetuista tehtävistä. Virkistäköön ja voimistakoon uskollinen palveluksenne jatkuvasti Jumalan laumaa, veljiänne. -Jes. 32:2.

1. JAKSO (a) Jäljitelkää Jehovaa, sielumme Paimenta ja Valvojaa

Jehova on sielumme Paimen ja Valvoja. (1. Piet. 2:25) Miten luottamusta herättävää ja rohkaisevaa meistä onkaan se, että hän hallitsee meitä! Koska meidän käsketään 'tulla Jumalan jäljittelijöiksi', meidän tulisi jäljitellä häntä elämän kaikilla alueilla. (Ef. 5:1) Ajatelkaahan seuraavia neljää tapaa, joilla Jehova, Ylivalvoja, asettaa kaikille valvojille esimerkin jäljiteltäväksi. 1) Hän on rakkauden Jumala. 2) Hän on suuri Opettajamme. 3) Hän on suuri Evankelista, joka tukee hyvän uutisen saarnaamista kautta maailman. 4) Hän on täydellinen Tuomari, joka on oikeudenmukainen kaikkina aikoina ja kaikilla teitään.

Miten voine jäljitellä Jehovaa? Pyrkiessänne olemaan hänen kaltaisiaan teidän on jatkuvasti kehitettävä opetustaitoanne. Teidän tulee ottaa johto Valtakunnan saarnaamisessa ja opetuslasten tekemisessä. Tuomareina teidän on tehtävä oikeudenmukaisia mutta armollisia ratkaisuja Jehovan kansan keskuudessa. Teidän on myös erittäin tärkeää käyttää kaikissa asioissa valvonta-asemaa rakkaudellisella tavalla koko veljesseuraa kohtaan.

Rakkaudellinen Valvojamme

Me olemme joka päivä hänelle kiitollisuudenvelassa elämästämme ja siitä, että olemme suhteellisen terveitä.

Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä meillä on perheemme, veljiä ja sisaria seurakunnassa, koti, ruokaa, vaatteet ja lukemattomia muita siunauksia.

Olemme kiitollisia hänelle, koska hän on antanut meille totuuden tuntemuksen ja edun kuulua hänen yhdistettyyn kansainväliseen järjestöönsä ja toimia hänen kuninkaallisessa palveluksessaan.

Jehova on ollut kansansa Varjelija ja Suojelija sekä fyysisesti että hengellisesti. (Ps. 145:20; Sananl. 18:10 )

Valvojaa vastaavaan kreikkalaiseen sanaan (epi'skopos) sisältyvä perusajatus on suojeleva huolenpito.

Vanhimmat pyrkivät huomaamaan valppaasti yksityisten julistajien ja perheiden tarpeet ja tarjoutumaan halukkaasti auttamaan, kun apua tarvitaan. (Jes. 32:l, 2) Uusperheet, yksinhuoltajat ja lesket saattavat erityisesti tarvita neuvoja ja opastusta.

Myös teini-ikäiset tai nuoret aikuiset, jotka ottavat jonkin harha-askeleen, tarvitsevat apua. (Gal. 6:1)

Kiinnittävät heihin jatkuvasti huomiota ja opastakaa heitä herkeämättä, mutta varokaa tuomitsemasta heitä.

Jumala antaa meille tarvitsemaamme ohjausta voidaksemme huolehtia hänen kansastaan. (Vrt. 2. Moos. 24:12.)

Hänen Sanansa ohjaa meitä ja hänen henkensä auttaa meitä yli luontaisten kykyjemme huolehtiessamme vastuistamme. (2. Kor. 4:7)

Kun teemme virheitä tai kun emme hoida tilanteita oikein, Jehova suhtautuu meihin kärsivällisesti.

Teillä valvojilla on monia tilaisuuksia jäljitellä Ylivalvojaa rakkauden osoittamisessa toisia kohtaan.

Suuri Opettaja

Jehova on kansansa suuri Opettaja. (Job 36:22; Jes. 30: 20, 21, "opettaja" = "suuri Opettaja", UM)

Jehova opetti ainosyntyisen Poikansa niin hyvin, että tätä voitiin sanoa Isänsä rinnalla olevaksi "mestarityöntekijäksi". (Sananl. 8:30, UM)

Raamatussa kerrotaan, että häntä kuunnelleet olivat "perin pohjin hämmästyneitä hänen opetustavastaan". (Matt. 7:28)

On huomionarvoista, että Jeesus itse sanoi: "Se, mitä minä opetan, ei ole minun." "[En] tee mitään omasta aloitteestani, vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut." (Joh. 7:16; 8:28)

Jehova on rakkaudellisesti antanut jumalallista ohjausta ja opastusta ihmiselle.

Nehemia kuvaili sitä, miten he toimivat eräässä tilaisuudessa, ja sanoi, että he opettivat Lakia kansalle, lukivat ääneen Lain kirjaa ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin. (Neh. 8:7, 8) Jumala antoi opettajia varhaiskristillisen seurakunnan kasvua ja terveenä pysymistä varten. (Ef. 4:11-13)

Nykyajan kristittyjen valvojienkin tulee opettaa Jumalan sanaa. Nykyään Jehova antaa opetusta "uskollisen taloudenhoitajan" välityksellä. (Luuk. 12:42) Uskollisen alamaisena Kristukselle, joka on Pää ja Herra, "uskollinen ja ymmärtäväisen orja" pitää kaikkialla ahkerasti huolta Jehovan kansan hengellisistä tarpeista. (Matt. 24:45)

Heidän on tarkoin varottava esittämästä omia mielipiteitään ja opetettava sen sijaan yksinomaan Jumalan sanaa. (1. Kor. 4:6; 2. Tim. 4:2)

Viidessä viikoittaisessa seurakunnankokouksessa, kahdessa kierrosten joka vuosi pitämässä konventissa ja vuosittaisessa piirikonventissa esitetään koko Jumalan huonekunnalle edistyvää opetusta ja valmennusta tosi palvontaa varten.

Gilead-koulussa, palvelijoiden valmennuskoulussa, tienraivaajien palveluskoulussa ja Valtakunnan palveluskoulussa annetaan erikoiskoulutusta palvelijoiden varustamiseksi joitakin nimenomaisia palveluskenttiä varten.

Aika ajoin tarpeen mukaan järjestettävissä kouluissa tai valmennustilaisuuksissa veljiä opetetaan edistyvästi huolehtimaan tehtävistään järjestössä.

Auttakaa seurakuntanne veljiä hyötymään täysin määrin suuren Opettajamme järjestämästä koulutuksesta.

Kannustakaa pätevyysvaatimukset täyttäviä tavoittelemaan etua saada erikoisvalmennusta, jota järjestö tarjoaa muun koulutuksen välityksellä.

Sen lisäksi että teillä on ohjelmaa kokouksissa, teillä on tilaisuuksia ravita veljiänne hengellisesti ja rakkaudellisella tavalla ennen ja jälkeen kokousten, paimennustyössä, kenttäpalveluksessa ja muilla tavoilla.

Suuri Evankelista, joka tukee hyvän uutisen saarnaamista kautta maailman

Jehova esitti vapautusta koskevan hyvän uutisen lausuessaan ensimmäisen ennustuksen Eedenissä. (1. Moos. 3:15 )

Ennustettiin, että Messias, Jeesus, 'kertoisi hyvää uutista nöyrille', minkä hän tekikin osallistuen työhön kokosydämisesti. (Jes. 61:1, UM; Luuk. 4:18)

Jeesus ennusti, että tänä lopun aikana Valtakunnan hyvä uutinen (evankeliumi) saarnattaisiin koko asutussa maassa todistukseksi.

Koska Jumalan lauman valvojilla on vastuu ottaa johto tässä evankelioimistyössä, kunkin heistä on sopivaa tutkia itseään tässä suhteessa. (2. Tim. 4:5)

Teidän tulee olla läsnä ja lähteä kenttäpalvelukseen, kun muu seurakunta osallistuu tähän toimintaan.

Vanhinten tulee tehdä täsmällisiä järjestelyjä ottaakseen johdon kentällä ja työskennelläkseen julistajien ja tienraivaajien kanssa.

Kun vanhimmat ovat tällä tavalla aktiivisesti mukana työssä, se rohkaisee veljiä ja seurakunnan toiminta lisääntyy.

Olkaa valppaita havaitsemaan, milloin julistajat tarvitsevat apua parantaakseen kykyjään kenttäpalveluksessa.

Huolehtikaa siitä, että seurakunnassanne on tehty riittävästi sellaisia kenttäpalvelusjärjestelyjä, jotka hyödyttävät julistajia ja tienraivaajia ja sopivat heille. Tuloksena on, että ystävät tukevat niitä paremmin.

Antamanne esimerkin välityksellä seurakunta oppii, että kenttäpalvelus ei ole rasittava taakka vaan että se voi pikemminkin olla miellyttävä etu.

Oikeudenmukaisuutta rakastava ja armon Jumala

Jehovan oikeudenmukaisuus ja armo eli armeliaisuus ilmenivät siinä, miten hän käsitteli Eedenissä tapahtunutta kapinaa.

Oikeudenmukaisuus oli vallitseva ominaisuus siinä tuomiossa, jonka hän lausui noille kahdelle katumattomalle hänen suvereenisuuttaan vastaan kapinoineelle.

Armo kuitenkin lievensi hänen tuomiotaan, kun hän ennusti vapauttajan tulon syntymättömille Aadamin ja Eevan jälkeläisille. (1. Moos. 3:15)

Oikeudenmukaisuudessaan Jehova on antanut ihmiskunnan kärsiä asianmukaisen palkan synnin takia. (5. Moos. 32:4, 5)

Mutta armossaan hän on järjestänyt ihmisten lunastamisen ja antanut heille ikuisen elämän toivon.

Lunastusjärjestely itsessään perustuu oikeudenmukaisuuteen - täydellinen elämä täydellisestä elämästä. (1. Tim. 2:6 )

Se on ansaitsematonta hyvyyttä suuressa tarpeessa oleville. (Joh. 1:17; Ef. 1:7)

Jehova osoittautuu oikeudenmukaiseksi ja armolliseksi sekä ihmisryhmiä että yksilöitä kohtaan.

Jehova antoi luonnolliselle Israelille tilaisuuden tuottaa Kristuksen morsiamen jäsenet.

Mutta kun vastakaikua osoittaneita ei ollut riittävästi, Jehova armollisesti ulotti kutsun samarialaisiin ja sitten kansakuntiin, pakanöihin. (Apt. 8:14; 10:45; 15:14; Room. 11:25)

Daavid ansaitsi kuoleman Batseban kanssa tekemänsä synnin vuoksi, mutta hänelle osoitettiin suurta armoa valtakuntaliiton, hänen toisille osoittamansa armon ja hänen oman vilpittömän katumuksensa vuoksi.

Hän ei kuitenkaan välttynyt rangaistukselta: hänen aviorikoksestaan syntynyt poika kuoli pian syntymän jälkeen, ja Daavidilla oli jatkuvasti vaikeuksia perhepiirissään.

Vanhinten täytyy olla sekä oikeudenmukaisia että armollisia ollessaan tekemisissä toisten kanssa.

Esittäessänne neuvoja ja tehdessänne oikeudellisia ratkaisuja teidän tulisi aina pitää kiinni Jumalan normeista.

Se, mitä Jehova odottaa teiltä, paljastetaan 5. Mooseksen kirjan 1:16, 17:ssä, Miikan 6:8:ssa ja Matteuksen 5:7:ssä.

Miten rakkautenne puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta ja armoa kohtaan voi joutua koetukselle tilanteissa, joissa on mukana seuraavankaltaisia ihmisiä?

Niitä, joita ehkä pidät huomattavina kristillisessä seurakunnassa, ja niitä, joita et ehkä pidä niin huomattavina. (Jaak. 2:1-4)

Toisiin rotuihin ja kansallisuuksiin kuuluvia ja toisenlaisessa taloudellisessa asemassa olevia. (Apt. 10:34, 35)

Oman perheesi jäseniä, jotka ovat tehneet vakavan väärinteon eivätkä kadu. (1. Kor. 5:11)

Seurakunta heijastaa sitä esimerkkiä, jonka annatte oikeudenmukaisuuden ja armon ilmaisemisessa.

1. JAKSO (b) Rakkaudelliset valvojat työskentelevät seurakunnan kanssa

Työskennellessään seurakunnan kanssa valvojien tulisi aina pyrkiä jäljittelemään Ylivalvojan, Jehovan, rakkaudellisia toimintatapoja. Samoin kuin Jehova on osoittanut huomaavaisuutta epäedullisessa asemassa ja puutteessa olevia kohtaan, samoin valvojienkin tulisi olla herkkiä huomaamaan iäkkäiden, sairaiden, uusien, nuorten ja aineellista apua kaipaavien tarpeet. Samoin kuin taivaallinen Isämmekin on ollut kiinnostunut kaikkien älyllisten luomustensa hengellisestä kasvusta ja edistymisestä, samoin valvojienkin pitäisi nykyään olla jatkuvasti kiinnostuneita kaikkien seurakuntaan kuuluvien hengellisestä hyvinvoinnista ja edistymisestä. (Ps. 146:7-9) Epäilemättä haluaisitte olla veljillenne entistäkin suuremmaksi avuksi näissä asioissa.

Millainen valvoja sinä olet?

Varsin todennäköisesti olet toimelias ihminen, elät täysipainoista elämää ja hoidat monia vastuita.

Jos olet naimisissa, sinulla on vaimo ja mitä todennäköisimmin lapsia, joista tulee pitää huolta hengellisesti, aineellisesti ja tunneperäisesti.

Tästä päävastuusta huolehtiminen vaatii aikaa ja harkintaa. (w86 1/11 s. 22) Ansiotyösi voi kuluttaa runsaasti energiaasi, aikaasi ja henkisiä voimavarojasi.

Muut Valtakunnan etuihin liittyvät tärkeät asiat, esimerkiksi henkilökohtainen tutkiminen, kokouksiin valmistautuminen, kenttäpalvelus sekä julistajien auttaminen ja rohkaiseminen monin eri tavoin, verottavat aikaasi.

Valtakunnansalin kunnossapidolle ja puhdistukselle tulee varata aikaa ja niistä huolehtia, ja toisinaan apuasi saatetaan tarvita uusia valtakunnansaleja rakennettaessa. Sinäkin tarvitset lepoa ja virkistystä.

Vanhimmat voivat oppia tulemaan taitaviksi ja säilyttämään tasapainon, niin että kaikkiin tarpeellisiin asioihin kiinnitetään asianmukaista huomiota.

2. Korinttolaiskirjeen 11:24-27asä apostoli Paavali mainitsi joitakin kohtaamistaan suurista paineista, ja jakeessa 28 hän sanoi vielä, että päivästä päivään hänen päälleen vyöryi myös "huoli kaikista seurakunnista".

Rakkaudellisena valvojana sinä tunnet samanlaista huolta kaikista seurakuntaasi kuuluvista veljistä ja sisarista.

Paavali kirjoitti Timoteukselle: "Olen kiitollinen Kristukselle Jeesukselle, meidän Herrallemme, joka antoi minulle voimaa, koska hän katsoi minut uskolliseksi määräämällä minut palvelukseen." (1. Tim. 1:12)

Arvostuksemme Jehovan ja hänen Poikansa osoittamaa rakkaudellista huomaavaisuutta ja armoa kohtaan sekä rakkautemme heitä ja veljiämme kohtaan saa meidät palvelemaan seurakuntaa mahdollisimman täysin määrin muista vastaista huolimatta.

Pyydä aina Jehovalta hänen viisauttaan ohjaamaan sinua hänen työnsä tekemisessä, varsinkin silloin, kun eteen tulee ongelmia tai tilanteita, joita et ole koskaan aikaisemmin kohdannut tai hoitanut. (Jaak. 1:5)

Rukoile pyhää henkeä. Se voi antaa sinulle tavanomaisen ylittävää voimaa. (Luule. 11:13; 2. Kor. 4:7, 8, 16)

Seurakunta rukoilee, että Jehova siunaisi ponnistelujasi palvella häntä ja hänen kansaansa rakkaudellisena valvojana.

Työskenteleminen niiden kanssa joilla on erityistarpeita

Pietarin 1. kirjeen 2:17:ssä meitä kehotetaan paitsi 'kunnioittamaan kaikenlaisia ihmisiä', muun muassa maallisia hallitsijoita (jae 13), myös 'rakastamaan koko veljesseuraa'.

Osoittamalla henkilökohtaista kiinnostusta veljiäsi ja sisariasi kohtaan olet jatkuvasti selvillä heidän tarpeistaan ja pystyt rakastamaan ja kunnioittamaan heitä sopivalla tavalla.

Koko Jumalan lauman on voitava tuntea vanhinten paimentavan sitä rakkaudellisesti.

Iäkkäät ja sairaat tarvitsevat usein erityishuomiota. (w87 1/6 s. 12-14 )

He voivat tarvita jonkun valmistamaan heille ruokaa, pesemään ja silittämään heidän vaatteensa, siivoamaan heidän kotinsa, toimittamaan asioita.

He tarvitsevat usein rohkaisua ja sen toistuvaa vakuuttamista, että vanhimmat huolehtivat ja ovat kiinnostuneita heistä. (1. Tess. 5:14)

He voivat tarvita jonkun auttamaan heitä pääsemään kokouksiin, lukemaan heille tai auttamaan heitä muilla tavoin pysymään hengellisesti vahvana.

On tärkeää tarkistaa aika ajoin, että joku pitää kiinni avun antamiseksi tehdyistä järjestelyistä.

Se että huomaat valppaasti tällaiset tarpeet ja järjestät sopivaa apua, osoittaa sinun olevan rakkaudellinen valvoja.

Ne joilla on terveydenhoitoon liittyviä ongelmiaja jotka joutuvat verikysymyksen eteen, tarvitsevat erityistä apua.

Jotkut saattavat tarvita jo ennen sairaalaan menoa apua sen tarkistamisessa, että lääkärinhoitoon ja lakiasioihin liittyvät paperit ovat kunnossa ja että kaikkien asianomaisten lääkintähenkilökuntaan kuuluvien kanssa on keskusteltu verensiirrolta välttymiseksi. (g91 8/3 s. 3-8; km 1/91 s. 3-6)

Rukoile potilaan kanssa, vahvista ja lohduta häntä ja myös sukulaisia, esimerkiksi sairaan lapsen vanhempia. (Jaak. 5: 13)

Jos potilas joutuu verikysymyksen eteen, vanhimmat voivat tehdä paljon pitääkseen tilanteen rauhallisena ja keskustellakseen lääkärien ja ei-uskovien sukulaisten kanssa.

Joissakin harvoissa tapauksissa tilanteen kehittymistä on seurattava ympäri vuorokauden.

Sairaalayhteyskomiteaan tulisi ottaa yhteyttä vain silloin, kun potilas tarvitsee yhteistyöhaluista lääkäriä, kun syntyy ristiriitatilanne tai kun potilaalle uhataan antaa verta vastoin hänen tahtoaan eikä muuta ratkaisua löydy.

Kaikilla vanhimmilla tulisi olla kopio luettelosta, jossa esitetään komitean jäsenten nimet ja puhelinnumerot. Pitäkää se helposti saatavilla ja sen ohessa sopivaa lähdeaineistoa, esimerkiksi ne "Lukijoiden kysymyksiä" -kirjoitukset, jotka ilmestyivät Vartiotornissa 1. kesäkuuta 1990 sivuilla 30 ja 31 ja 1. maaliskuuta 1989 sivuilla 30 ja 31, kirjaset Miten veri voi pelastaa elämäsi? ja Jehovan todistajat ja verikysymys sekä Valtakunnan Palveluksessamme tammikuussa 1991 sivuilla 3-6 ollut kirjoitus.

Löytämään yhteistyöhaluisia lääkäreitä, sairaaloita ja niin edelleen. Keskustelemaan lääkärien kanssa vaihtoehdoista veren käytölle.

Arvostelukykyä tulisi käyttää sen ratkaisemisessa, voitaisiinko humanitaarisin perustein antaa jotakin - tai mitään - apua niille, joilla ei ole hyvä asema seurakunnassa.

Jos esimerkiksi joku erotettu ottaa lujan kannan verikysymyksessä, paikalliset vanhimmat tai sairaalayhteyskomiteaan kuuluvat voisivat huomaavaisuudesta uskollisia kohtaan antaa perheelle tietoja.

Joidenkin maiden suurkaupungeissa nimitetään joitakin vanhimpia erityisten potilasvierailuryhmien jäseniksi käymään säännöllisesti sairaaloissa auttamassa Jehovan todistaja -potilaita.

Tämä järjestely ei vapauta paikallisia vanhimpia heidän vastuustaan käydä sairaiden luona kotona ja sairaalassa.

Tullessaan ensimmäistä kertaa valtakunnansaliin uudet saattavat tuntea olevansa vieraita; me haluamme muuttaa tuon tunteen lämpimäksi ystävyyden tunteeksi.

Jos havaitset jonkun uuden seisoskelevan yksinään tai juttelevan vain sen kanssa, joka pitää hänelle tutkistelua, tee aloite lähestyäksesi ja tervehtiäksesi häntä ja esitelläksesi hänet toisille.

Opeta yleisönpalvelijoita tervehtimään uusia ja muistuta heitä silloin tällöin sen tekemisestä.

Valmenna kaikkia veljiä ja sisaria lähestymään uusia ja tutustumaan heihin oma-aloitteisesti.

Pidä huolta siitä, että saavut kokouksiin ajoissa ja viivyt jonkin aikaa ohjelman jälkeen, jotta voit rohkaista ja auttaa toisia.

Voit viettää aikaa uusien kanssa muinakin aikoina, kenties käydä heidän kotonaan tai kutsua heidät omaan kotiisi.

Tällainen henkilökohtainen kiinnostus saa heidät näkemään että Jehovan kansan keskuudessa vallitsee aito rakkaus. (Joh. 13:35)

Se täyttää myös tyhjiön, joka syntyy, kun he jättävät entiset toverinsa ja maailmallisen ajanvietteen.

Seurakuntaan kuuluvia nuoria tulee vahvistaa vastustamaan "nuoruudelle ominaisia haluja". (2. Tim. 2:22)

Nuoret ovat kuitenkin osa seurakuntaa, ja vanhimmat ovat vastuussa myös heistä ja heidän tulisi olla aidon kiinnostuneita nuorista.

Monien nuorten isä tai äiti ei ole totuudessa, eikä joillakuilla ole kehään sukulaisia totuudessa.

He ansaitsevat sen huomion, jota tulee osoittaa "isättömälle pojalle". (Job 29:12, UM; Jaak. 1:27)

KOKEMUS: Eräs vanhin kiinnitti huomiota teini-ikäiseen poikaan. Hän nouti pojan mukaansa joka kerta mennessään auttamaan valtakunnansalin rakentamisessa. Joka päivä lopetettuaan työnsä salilla he menivät nauttimaan virvokkeita ja keskustelemaan joksikin aikaa. Poika varttui, ja hänestä tuli kierrosvalvoja. Hän muisti tämän vanhimman huolenpidon vaikuttaneen merkittävästi hänen hengelliseen kehitykseensä.

Pane merkille tapoja, joilla sinä ja muut voitte auttaa ja kannustaa seurakunnassa olevia nuoria, ja pidä huolta siitä, että he jatkuvasti tuntevat sinun olevan kiinnostunut heistä.

Hakeudu heidän luokseen keskustellaksesi heidän kanssaan valtakunnansalissa ja muualla.

Kuuntele halukkaasti heidän näkemyksiään ja ongelmiaan; ole hidas arvostelemaan, nopea kiittämään.

Auta nuoria rakentamaan luottamusta Jehovaan ja auta heitä arvostamaan suuresti etua olla Jehovan todistaja. (w85 15/8 s. 11-21)

Osoita syvää kiinnostusta niitä nuoria kohtaan, joiden on vaikea sopeutua aikuisuuteen.

Auta heitä näkemään miten he voivat olla hyödyksi ja rohkaisuksi toisille olemalla läsnä kokouksissa ja osallistumalla niihin sekä lähtemällä kenttäpalvelukseen.

Käyttäkää mielikuvitustanne keksiäksenne tehtäviä esimerkillisille nuorille; heitä voitaisiin käyttää apuna esimerkiksi liikuteltavien vastausmikrofonien käytössä, WC-tilojen siistimisessä joka kokouksen jälkeen ja tuolirivien suoristamisessa.

Tehkää luettelo joistakin omaan seurakuntaanne soveltuvista vastuutehtävistä.

Tee heille ehdotuksia tavoitteista, jotka he pystyvät saavuttamaan; tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi kenttäpalvelukseen osallistuminen viikoittain tai vastaaminen joka kokouksessa.

Keskustele heidän kanssaan tienraivauksesta, Beetel-palveluksesta ja lähetystyöstä, osa-aikaisesta tienraivauksesta jne.

Auta heitä edistymään tämän toiminnan eri piirteissä, esimerkiksi muistiinpanolipukkeiden täyttämisessä talosta-taloon-työssä, kenttälaukkunsa järjestämisessä ja sen oppimisessa, miten tehdään uusintakäyntejä ja aloitetaan raamatuntutkisteluja.

Ota selvää, mitä seurakunnassasi parhaillaan tehdään nuorten kannustamiseksi ja auttamiseksi.

Tarkistakaa aika ajoin, millaista rohkaisua tienraivaajat tarvitsevat, ja auttakaa heitä käytännöllisillä tavoilla.

Alkavatko ja päättyvätkö kenttäpalveluskokoukset ajallaan? Onko tienraivaajilla riittävästi aluetta? Ovatko he menettäneet iloaan? Jos ovat, niin miksi?

Järjestäkää asianne niin, että voitte työskennellä heidän kanssaan kenttäpalveluksessa säännöllisesti

Jos jotkut todella tarvitsevat aineellista apua, toiset (myös vanhimmat) voivat ehkä auttaa.

Auta niitä, jotka ovat aineellisessa puutteessa. Ei riitä, että heille vain toivotetaan kaikkea hyvää. (Jaak. 2: 1517; 1. Joh. 3:16-18)

He saattavat tarvita neuvoja tai käytännön apua sopivan ansiotyön löytämisessä.

He saattavat tarvita neuvoja ja apua anomuksen tekemisessä saadakseen keisarin puutteenalaisille järjestämää avustusta. (w67 15/6 s. 294, 295)

Lapsia, lastenlapsia tai muita perheenjäseniä, jotka voisivat auttaa, on ehkä tarpeen muistuttaa tai kannustaa tekemään niin. (1. Tim. 5:4, 8; w87 1/6 s. 15-20)

Jotkut seurakuntaan kuuluvat olisivat ehkä valmiita auttamaan, jos he tietäisivät, että apua tarvitaan.

Jos muuta apua ei ole tarjolla, puutteessa oleva saattaa olla kelvollinen saamaan apua seurakunnasta. (1. Tim. 5: 3-10; w87 1/6 s. 10-15; om s. 122-124)

Kun työlle asetetaan virallisia rajoituksia, veljet tarvitsevat erityistä rohkaisua ja ohjausta. (Jes. 32:1, 2)

On tehtävä järjestelyjä sen hyväksi, että kaikki seurakunnan jäsenet saavat säännöllisesti hyvää hengellistä ravintoa.

Älä laiminlyö veljien kannustamista osallistumaan säännöllisesti todistamistyöhön. (Room. 10:10)

Jos sattuu luonnonkatastrofi, tehkää järjestelyjä hengellisen lohdutuksen antamiseksi ja veljien auttamiseksi fyysisesti ja aineellisesti. (w73 1/6 s. 270, 271; w73 15/3 s. 151, 152)

Ottakaa selville, onko kukaan veljistä loukkaantunut tai menettänyt henkeään ja millaista huolta heistä pidetään.

Tarkistakaa, millaista apua on ehkä saatavissa valtiolta. (w67 15/6 s. 294, 295)

On tehtävä järjestelyjä, jotta veljet saisivat säännöllisesti hengellistä ravintoa.

Luonnonkatastrofin jälkeen veljet voivat käyttää hyväkseen tilaisuuksia lohduttaa muita hengellisesti ja auttaa käytännöllisillä tavoilla tarpeen mukaan siinä määrin kuin se on mahdollista.

Kun syntyy hätätilanne luonnonkatastrofin tai poliittisten levottomuuksien vuoksi, vastuussa olevien vanhinten tulisi ottaa nopeasti puhelimitse yhteyttä haaratoimistoon.

Huolehtikaa siitä, että paikallisten vanhinten alulle panemat avustustoimet suoritetaan loppuun.

Arvioikaa nopeasti kiinteistöjen kärsimät vahingot ja paikallisten julistajien tarpeet.

Kerätkää ja jakakaa tarvittavia varoja, ruokaa, tarvikkeita ja rakennusaineita; ohjatkaa apua tarpeessa oleville.

Älkää kerätkö rahaa kirjeiden välityksellä tai pyytämällä apua suullisesti.

Lähettäkää avustustoiminnan jälkeen Seuralle yksityiskohtainen kirjallinen raportti ja liittäkää mukaan kirjalliset tiedot kaikista avustusrahastoon saaduista ja siitä maksetuista rahoista.

Vaarallisella alueella, esimerkiksi erittäin rikollisilla alueilla tai sotatoimialueilla (soveltakaa paikallisesti), todistavat veljet ja sisaret tarvitsevat myös rakkaudellista apua. (Matt. 10:16 )

Järjestö on esittänyt, mihin varotoimiin niiden julistajien olisi viisasta ryhtyä, jotka todistavat vaarallisilla alueilla. (km 4/85 s. 4)

Alueellanne todistavien veljien saattaa olla sopivaa ryhtyä muihinkin varotoimiin.

Kristityillä aviomiehillä on Jumalan antamana päävastuuna perheestään huolehtiminen ja sen pelastaminen. (w59 1/12 s. 532-537)

Seurakuntaan kuuluvat haluavat toisinaan saada osakseen sen ajan ja huomion, joka vanhimman tulisi aivan oikein suoda perheelleen. Paimennustyö alkaa kotoa. (w83 1/12 s. 23, 24; w66 1/7 s. 308)

Rakkaus koko veljesseuraa kohtaan saa meidät tekemään voitavamme auttaaksemme tarpeessa olevia. (2. Kor. 8:1-12)

Auttakaa veljiänne edistymään

Mieti, millä alueilla sinun tulisi pyrkiä edistymään. (1. Tim. 4:12-15 )

Auttakaa veljiä, joista voisi tulla avustavia palvelijoita, edistymään sitä kohti.

Veljille, jotka ovat säännöllisiä julistajia ja jotka ilmaisevat haluavansa asettua käytettäviksi, voidaan antaa joitakin tehtäviä valtakunnansalissa.

Ennen kuin veli nimitetään vanhimmaksi tai avustavaksi palvelijaksi, hänen 'soveliaisuuttaan täytyy koetella ensin'. (1. Tim. 3:10)

Se että olette valppaita antamaan päteville veljille tekemistä seurakunnassa, antaa tilaisuuden tällaiseen koettelemiseen, ja he saavat lisävalmennusta.

Kiinnittämällä asianmukaista huomiota heidän esimerkilliseen käytökseensä, toimintaansa palveluksessa ja hyvään hengelliseen suhtautumistapaansa vanhimmat voivat ratkaista, mikä olisi parasta näille veljille.

Pitäkää mielessä, etteivät kaikkien kyvyt tai olosuhteet ole samanlaiset, joten olkaa arvostelukykyisiä antaessanne veljille tehtäviä. (1. Kor. 12:4-7; w68 15/7 s. 324)

Sen mukaan mikä on tarpeellista ja sopivaa, kannustakaa luotettavuuteen ahkeruuteen, vaatimattomuuteen ja nöyryyteen. (Sanani. 9:86, 9)

Tutustuaksenne paremmin näihin veljiin haluatte ehkä käydä joskus heidän kotonaan tai pyytää heidät kylään.

Auttakaa heitä edistymään kenttäpalveluksessa Valtakunnan Palveluksemme ehdotusten soveltamisen avulla, ja auttakaa heitä saamaan iloa hyvän uutisen kertomisesta toisille.

Opettakaa heitä osoittamaan kiinnostusta veljiään kohtaan ja ottamaan muita mukaansa kenttäpalvelukseen niin usein kuin mahdollista.

Heidän on ehkä tarpeen antaa parempi esimerkki vaimonsa ja lastensa kannustamisessa tässä toiminnassa.

Kiittäkää näitä veljiä auliisti, kun he edistyvät; se on mahtava voima, joka usein saa ihmisen edistymään edelleen. (1. Kor. 11:2)

Jos joku veli ei täytä joitakin avustavalta palvelijalta edellytettäviä pätevyysvaatimuksia, olisi huomaavaista puhua hänen kanssaan asiasta ja esittää käytännöllisiä ehdotuksia, jotka voisivat auttaa häntä kehittämään tarvittavia ominaisuuksia.

Käynnin jälkeen häneltä voitaisiin kysyä, miten hän olisi käsitellyt jonkin asian, joka tuli esille.

Ehkä voit auttaa häntä parantamaan kehottamiskykyään. Sen jälkeen kun hän on esittänyt ajatuksensa, voisit selittää hänelle, miksi käsittelit tilanteen tietyllä tavalla.

Jonkun veljen on ehkä sovellettava Raamatun periaatteita käytäntöön tarkkanäköisemmin.

Ehdota, että hän lukee säännöllisesti Raamattua sekä joitakin aikaisemmin ilmestyneitä Vartiotornin kirjoituksia ja Seuran julkaisuja. Vanhimmisto voi antaa suurempia etuja opettamisessa päteville avustaville palvelijoille, jotka edistyvät hyvin ja täyttävät vaatimukset.

Vaikka sisaristamme ei tule koskaan avustavia palvelijoita eikä vanhimpia, hekin tarvitsevat apua edistyäkseen.

Sisaria varten tulisi tehdä riittävästi kenttäpalvelusjärjestelyjä silloin kun ette voi itse osallistua heidän kanssaan.

Miettikää, millä muilla tavoilla voitte kannustaa ja auttaa sisarianne, myös yksinhuoltajia.

Kehottakaa sisaria tulemaan tehokkaammiksi raamatuntutkistelujen aloittamisessa ja johtamisessa.

Aika ajoin vanhinten tulisi kokoontua tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisten auttamiseksi edistymään.

Koska sinulla on monia vastuita, etsi tilaisuuksia yhdistää jotkin toiminnat, niin että molemmat voidaan suorittaa samalla kertaa.

Esimerkkinä tästä voisi olla kenttäpalvelukseen lähteminen sellaisen julistajan kanssa, joka tarvitsee hengellistä rohkaisua.

Iloa tuottavat tulokset

Seurakunnan jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi, kun he hyötyvät heidän kanssaan työskentelevien rakkaudellisten valvojien huolenpidosta, avusta ja suojeluksesta. (Vrt. Hes. 34:11-16. )

Jehovan palvelijat ovat mielellään yhteistoiminnassa ja ponnistelevat tarmokkaasti hänen työssään. (Room. 12: 11, 12 )

Monet haluavat jäljitellä rakkaudellisten valvojien uskoa, kun he näkevät, millaiseksi valvojien käytös osoittautuu.(Hepr. 13:7 )

Uskollisesti Jehovaa jäljittelevät tuottavat hänelle kunniaa. 2.JAKSO (a) Miten valvojat opettavat

Opettajana oleminen on valvojien raamatullinen vaatimus. (1. Tim. 3:2) Apostoli Paavali neuvoo: "Kiinnitä alituista huomiota – opetukseesi. " (1. Tim. 4:16) Meidän kaikkien tulisi pyrkiä olemaan hyviä opettajia. Voimme oppia paljon Jeesukselta, Mestariopettajalta, tekemällä havaintoja hänen opetustavastaan. Muistakaa kuitenkin, että opettaminen ei ole pelkästään tekniikan hallitsemista. Tehokas opettaminen edellyttää rakkautta, asioiden hengen ymmärtämistä, toisten motivoimista, opetettavien sydämen tavoittamista.

Opettamisen oppiminen tutkimalla Jeesuksen esimerkkiä

Hän perusti opetuksessa Jumalan sanaan. (Matt. 4:4, 7, 10; 12:3, 5; 19:4; 22:31, 32)

Hän esitti asiat yksinkertaisesti, lyhyesti ja selvästi, ja hän oli käytännöllinen. (Matt. 5-7)

Hän käytti kysymyksiä saadakseen kuulijansa mukaan ja auttoi heitä ajattelemaan ja tekemään johtopäätöksiä. (Matt. 16:5-12; 22:42-45)

Hän käytti kuvauksia, jotka soveltuivat hänen kuulijoihinsa, esimerkiksi kuvauksia kalastajista, paimenista ja perheenemännistä. (Matt. 13:47-50; Luuk. 15:3-10)

Hän selitti asioita, joita hänen kuulijansa eivät ymmärtäneet. (Matt. 18:1-5; Mark. 4:10, 13-20, 34)

Hänen sananjulistuksensa vuoksi "ihmisjoukot olivat perin pohjin hämmästyneitä hänen opetustavastaan (Matt. 7:28; Joh. 7:45, 46)

Opetuskykysi parantaminen

Jumalan sana on totuus. Omat mielipiteemme saattavat menettää tehonsa olosuhteiden muuttuessa tai olla jopa vääriä.

Jumalan nöyrinä palvelijoina meidän pitäisi pyrkiä kunnioittamaan häntä kaikessa, mitä teemme ja sanomme.

Leikinlasku ja humoristiset jutut eivät ole tarpeellisia ja usein vähentävät Raamatun tehoa. Raamattu ei ilmaise Jeesuksen käyttäneen tällaisia keinoja.

Puheella, jossa esitetään ylimalkaisuuksia, ei ole painavuutta eikä arvovaltaa; se on epämääräinen.

Ohjeita antaessasi selitä, miten ne pannaan täytäntöön. Pane merkille Matteuksen 10:11-14:ssä olevat Jeesuksen yksityiskohtaiset ohjeet.

Älä esitä enempää aineistoa kuin voit kunnolla käsitellä sallitussa ajassa.

Opettamiseen Raamatun avulla sisältyy enemmän kuin vain jonkin raamatunkohdan lukeminen.

Älä pyydä esitelmää pitäessäsi vapaaehtoisia kuulijoiden joukosta lukemaan raamatunkohtia; he eivät ehkä korosta todisteluun soveltuvaa osaa.

Sovella ydinkohdat kuulijakuntaasi; se auttaa sinua pitämään yllä heidän tarkkaavaisuuttaan, ja sen tulisi saada heidät soveltamaan oppimaansa.

Kuvaukset olivat tärkeä osa Jeesuksen opetusta, ja ne voivat auttaa sinua olemaan tehokas. ( Luuk. 7:41-43 )

Tee kuvauksistasi yksinkertaisia; monimutkaisia voi olla vaikea seurata, ja ne voivat jopa johdattaa huomion pois todistelustasi.

Pane merkille Jaakobin käyttämien kuvausten yksinkertaisuus ja voima. (Jaak. 3:1-11)

Miksi nämä kuvaukset ovat hyvin käytännöllisiä annettaessa neuvoja juoruilemista vastaan?

Tehokkaina kysymyksillä voidaan herättää ajattelua ja auttaa yksilöitä tekemään johtopäätöksiä.

Ihmisen ajatukset voidaan ohjata oikeaan päätelmään johdattelevilla kysymyksillä, jotka perustuvat hänen aiempiin tietoihinsa. (Matt. 17:24-27)

ESIMERKKI: Uusi veli kertoo sinulle, että hänen työnantajansa vaatii häntä ottamaan asiakkailta ylihintaa. Hän kysyy, mitä hänen pitäisi tehdä. Sen sijaan että kertoisit hänelle, mitä hänen tulee tehdä, auta häntä pohtimaan asiaa ja tekemään oma, Raamattuun perustuva johtopäätöksensä. Pane hänet esittämään ajatuksiaan kysymällä esimerkiksi: Mitä mieltä sinä olet siitä? Onko sellainen toiminta epärehellistä? Jos on, niin miksi? Mitä Raamattu sanoo epärehellisyydestä? Haluaisitko jonkun tekevän niin sinulle? Kun luet hänen kanssaan sopivia raamatunkohtia ja keskustelet niistä, autat häntä tekemään Raamattuun perustuvan oikean johtopäätöksen, ja hän voi haluta hyvästä sydämestä noudattaa Raamatun neuvoja.

Sen kysyminen, mitä joku ajattelee - mielipidettä koskevat kysymykset - auttaa sinua saamaan selville, mikä on hänen käsityksensä asiasta.

Vastausten saaminen tällaisiin kysymyksiin auttaa sinua saamaan selville, millaista neuvontaa tai rohkaisua hän tarvitsee.

Hänen vastauksensa auttavat sinua havaitsemaan, miten voit tavoittaa hänen sydämensä.

ESIMERKKI: Jos joku sisar tekee sinulle kysymyksen avioitumisesta ei-uskovan kanssa, voisit kysyä häneltä: Mitä sinä ajattelet siitä? Tuleeko mieleesi mitään asiaan liittyviä raamatunkohtia? Kun olet lukenut hänen kanssaan 1. Korinttolaiskirjeen 7:39:n ja 2. Korinttolaiskirjeen 6:14, 15:n, voisit kysyä: Mitä noissa raamatunkohdissa kerrotaan Jumalan mielipiteestä tässä asiassa? Oletko yhtä mieltä näiden neuvojen kanssa? Mitä hyötyä voit nähdä koituvan sille, joka noudattaa näitä Jumalalta tulevia neuvoja?

Ihmisen kuvaannollinen sydän edustaa koko sisäistä ihmistä sellaisena kuin se ilmenee kaikissa hänen toimissaan ja hänen haluissaan, vaikuttimissaan, mieltymyksissään, tunteissaan, ajatuksissaan jne. (Ps. 119:11; it-1 s. 1057)

Sydämestä lähtevä arvostus on välttämätön; jotta ihminen soveltaisi totuutta, sen täytyy ensin mennä hänen sydämeensä.

Voit auttaa häntä toimimaan näin korostamalla pääkohtia ja kannustamalla häntä kertaamaan niitä.

Toinen keino on tehdä tutkivia kysymyksiä, esimerkiksi: Mitä mieltä olet tästä raamatullisesta näkökohdasta ja siitä, mitä Seura on julkaisuissaan sanonut tästä aiheesta? Miten voisit soveltaa tätä tietoa elämääsi tai tähän kyseessä olevaan tilanteeseen?

Kolmas tapa juurruttaa totuus sydämeen on auttaa kuulijaa ajattelemaan omaa suhdettaan Jehovaan.

Kannusta häntä kysymään itseltään esimerkiksi: Miksi haluan tehdä näin? Pyrinkö miellyttämään jumalaa vai tyydytänkö omia lihallisia halujani?

Tähdennä, miten tärkeää on etsiä Jehovan ohjausta ennen ratkaisujen tekemistä. (Ps. 55:23; Sanani. 3:5, 6)

Altis sydän on välttämätön, jotta veljillämme olisi oikea vaikutin hyvän uutisen saarnaamisessa. (2. Moos. 35:5, 21, 22)

Älä yritä saada veljiä osallistumaan kenttäpalvelukseen painostamalla heitä asiattomasti. Kannustaminen on sen sijaan sopivaa.

Pyri vaikuttamaan heidän sydämeensä niin, että heissä kehittyy halu palvella Jehovaa kokosieluisesti ja osallistua saarnaamistyöhön niin täysin määrin kuin mahdollista. (Mark. 12:30)

Mooseksen lain suurin käsky viittaa kokosieluiseen antaumukseen; meiltä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsilta ei vaadita vähempää. (Matt. 22:36-40)

Älä odota kaikkien toimivan samalla tavoin tai pystyvän samaan todistamistyössä.

Kaikki voivat palvella kokosieluisesti, jotkut tuottamalla kolmikymmenkertaisesti, toiset kuusikymmenkertaisesti tai satakertaisesti olosuhteidensa mukaan. (Matt. 13:23)

Auta veljiä ymmärtämään, että hyvän uutisen julistamiseen osallistuminen on pyhä velvollisuus, vaatimus josta riippuu meidän elämämme. (Room. 10:10; 1. Kor. 9: 16)

Muistuta veljiä siitä, että työmme liittyy kaikkein tärkeimpään kiistakysymykseen, joka koskee Jehovan suvereenisuuden oikeellisuutta; tämän tulisi vaikuttaa sydämeemme ja saada meidät palvelemaan innokkaasti. (Luuk. 6 :45)

Auta heitä ymmärtämään, että osallistumisemme Valtakunnasta saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen paljastaa Jumalan valtakunnan todella merkitsevän meille paljon yksilöinä.

Osoita, että kyseessä on ihmisten elämä, että teemme työtä, joka ei koskaan toistu, että työ ei ole turhaa, että palkka kestävyydestä Jumalan palveluksessa on varma.

Valvojat, jotka arvostavat etuaan ja huolehtivat vastuustaan opettaa Jumalan lakia, niittävät iloisia siunauksia.

'Kiinnitä alituista huomiota opetukseesi, sillä näin tekemällä tulet pelastamaan sekä itsesi että ne, jotka sinua kuuntelevat.' (1. Tim, 4:16)

2. JAKSO (b) Opettaminen seurakunnan kokouksissa

Seurakunnan hengellisyys riippuu suuresti kokouksissa annettavan opetuksen laadusta. Viisi viikoittaista kokousta muodostavat keskeisen osan teokraattisesta kasvatuksestamme. Veljet tulevat näihin kokouksiin odottaen saavansa opetusta Jumalan sanasta ja rohkaisua hänen työhönsä. Teillä on suuri ja verraton etu seisoa veljienne, 'huolenpidossanne olevan' Jumalan lauman, edessä ruokkimassa ja rakentamassa heitä. Tehkää se halukkaasti, iloiten ja vilpittömästi. (1. Piet. 5:2) Se saa heidät palvelemaan innokkaasti ja lisää myös omaa onnellisuuttanne.

Opettaminen Vartiotornin tutkistelussa

Vartiotorni on pääasiallinen välikappale hengellisen ruoan jakamiseksi oikeaan aikaan.

Sen sisältämä tieto voi suuresti auttaa yksilöitä saamaan ja säilyttämään hyvän suhteen Jehovaan ja palvojatovereihinsa.

Opettaaksesi tehokkaasti Vartiotornin tutkistelussa sinun tulee valmistautua rukoillen ja huolellisesti.

Ole syvästi kiinnostunut aineistosta ja veljistäsi; tavoita heidän sydämensä.

Tutkistelunjohtajan alkuhuomautusten tulisi olla lyhyitä ja ytimekkäitä, niissä tulisi kiinnittää huomio teemaan ja herättää kiinnostusta aineistoa kohtaan.

Voit tehdä pari kolme kysymystä, joihin saadaan vastaus tutkistelun aikana, esittää lausunnon, joka tullaan todistamaan, esittää ratkaisua vaativan ongelman tai kohdistaa huomion kertauskysymyksiin.

Opettajana et ajattele seurakuntaan kuuluvien puolesta; sen sijaan ytimekkäillä kysymyksillä autat heitä ajattelemaan johdonmukaisesti ja tekemään oikeita johtopäätöksiä.

Kun tärkeät kohdat eivät ilmene seurakunnan esittämissä vastauksissa tai kun raamatunkohta jätetään soveltamatta, tee yksityiskohtaisia kysymyksiä saadaksesi nuo tiedot esiin.

Varoituksen sana: älä tee lisäkysymyksiä tarpeettomasti, sillä se voi estää kuulijoita esittämästä muita näkökohtia, joita heillä on mielessä.

Älä puhu liian paljon tai ohjaa veljiä keskittymään yksityiskohtiin pääkohtien sijasta.

Voit tehdä sen olemalla lämmin ja ystävällinen ja kiittämällä veljiä heidän vastauksistaan ja vaivannäöstään.

Kuulijat voivat sitten kiinnittää lisävastauksissa huomion raamatunkohtien soveltumiseen, lisätodisteisiin tai aineiston soveltamiseen käytännössä.

Seurakuntaa ei tulisi torua, jos vastauksia ei esitetä niin nopeasti kuin tutkistelunjohtaja haluaisi, sillä se voi tukahduttaa vastausten esittämisen.

Auta seurakuntaa ymmärtämään, että jokainen tutkisteluaineisto on valmistettu avuksemme, jotta ymmärtäisimme Raamatun profetioita, opetuksia, moraaliperiaatteita jne.

Kannusta kuulijoita etsimään raamatunkohtia ja esittämään niistä ajatuksia tutkistelussa, sikäli kuin aika sallii

Tutkistelunjohtaja voi pyytää kaikkia läsnäolijoita etsimään valikoidut raamatunkohdat, kun ne luetaan ja selitetään.

Joitakin raamatunkohtia voitaisiin antaa etukäteen joidenkuiden luettavaksi ja selitettäväksi.

Auta kuulijoita ymmärtämään, miten avainraamatunkohdat tukevat tutkistelun teemaa.

Opettaminen seurakunnan kirjantutkistelussa

Pyri tutkistelua johtaessasi rakentamaan arvostusta käsiteltävänä olevaa aineistoa kohtaan.

Auta läsnäolijoita ymmärtämään paitsi vastaukset kysymyksiin, myös vastausten syyt ja tietojen arvo.

Osoita, miten aineisto soveltuu käytännössä ilmeisten elämään, asenteisiin, kenttäpalvelukseen jne.

Johda tutkistelua tavalla, joka motivoi veljiä toimimaan oppimansa mukaisesti ja saa heidät haluamaan tehdä Jehovan tahdon. (Ps. 110:3)

Jos aineistossa tarkastellaan Raamattua jae jakeelta, voit lukea - jos aika sallii - Raamatusta sen osuuden, jota tutkistelussa käsitellään.

Jos jokin vastaus johtaa huomion pois teemasta, ohjaa keskustelu ystävällisesti takaisin teemaan ja pääkohtaan.

ESIMERKKI: Jos tarkastelette Johanneksen 3:16:ta ja teemana ovat lunnaat, kiinnittäisit huomion siihen, että jumala "antoi ainosyntyisen Poikansa" lunnaiksi, sen sijaan että ryhtyisitte keskustelemaan ilmauksesta "maailma", vaikka sekin mainitaan jakeessa.

Lainaamattomia raamatunkohtia voidaan lukea ja niistä voidaan keskustella, sikäli kuin aika sallii.

Pitkät lainaukset voidaan lukea kokonaan, jotakuta voidaan etukäteen pyytää tekemään yhteenveto niistä tai avainjakeet voidaan lukea.

Älä itse esitä runsaasti ajatuksia; pyri sen. sijaan ytimekkäillä kysymyksillä saamaan kuulijat esittämään vastaukset.

Toisinaan niitä, joilla on tapana lukea vastauksensa, voidaan yksityisesti kannustaa ystävällisellä tavalla esittämään ne omin sanoin.

Ole tarkkanäköinen; olisi ehkä loukkaavaa tai masentavaa, jos se tehtäisiin uuden tai ujon vastattua.

Erityyppisten kysymysten avulla veljiä voidaan auttaa ymmärtämään epäselviä kohtia.

Voisit käyttää oikein-vai-väärin-lausuntoja sekä monivalintakysymyksiä, johdattelevia kysymyksiä tai mielipidettä koskevia kysymyksiä.

Onko kohtia, jotka auttaisivat jakautuneissa huonekunnissa eläviä? Tai tietoja, joita veljet voisivat käyttää työpaikallaan, lapset koulussa tai yleensä kristityt joissakin muissa tilanteissa?

Toisille voidaan antaa tehtäviä tai heitä voidaan ystävällisesti kannustaa vastaamaan.

Jos on käytännöllistä, pidä loppukertaus Raamatusta eikä kirjasta, varsinkin jos aineistossa tarkasteltiin Raamattua jae jakeelta.

Ponnistele jatkuvasti kehittääksesi kykyäsi opettaa seurakunnan kirjantutkistelussa.

Opettaminen yleisökokouksessa

Yleisökokouksessa pidetään tavallisesti esitelmä, vaikka Seuran valmistamia diakuvaesityksiäkin käytetään.

Kaikkien vanhinten ja varsinkin esivalvojan tulisi olla kiinnostuneita esitelmien tason säilyttämisestä korkeana.

Esivalvoja neuvottelee muiden vanhinten kanssa ja järjestää puheita, jotka hyödyttävät seurakuntaa ja läsnä olevia uusia eniten.

Tietojen tulisi olla hengellisesti rakentavia sekä uusille että säännöllisesti läsnä oleville.

Pyytäkää muista seurakunnista puhujia, joiden tiedetään pystyvän opettamaan tehokkaasti.

Niiden, joiden annetaan pitää esitelmiä, tulisi jatkuvasti työskennellä parantaakseen opetustaitoaan.

Uusien Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien kohtia voidaan sisällyttää mukaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista.

Vierailevien puhujien, jotka eivät tunne seurakunnan nimenomaisia tarpeita, tulisi olla varovaisia yrittäessään antaa kuulijoille paikallisiin olosuhteisiin sovellettua suoraa neuvontaa.

Valmistaessasi esitelmää kysy itseltäsi: Miksi tätä tietoa tarvitaan? Miten esitän sen ja valaisen sitä niin että kaikki hyötyvät ymmärtäessään, miten tietoja voidaan käyttää?

Esitä aineisto siten, että kuulijoiden joukossa oleva ei-uskova voi havaita sen olevan järkevää.

Me haluamme auttaa ihmisiä, emme pilkata heitä; me haluamme vedota heidän järkeensä ja arvostelukykyynsä emmekä väheksyä heidän älykkyyttään.

ESIMERKKI: jos puheessasi käsitellään evoluutiota, et varmastikaan halua esittää aineistoa tavalla, joka pilkkaisi evoluutioon uskovia. Vaikka veljet saattaisivatkin pitää tällaista esitystä humoristisena, se ei vetoaisi kuulijaan, joka uskoo evoluutioon.

Auta kuulijoiden joukossa olevia veljiä näkemään, miten he voisivat esittää aineiston niin, että se vetoaisi niihin alueella asuviin, jotka uskovat evoluutioon.

Älä pelkästään lue raamatunkohtia, vaan myös selitä ne, valaise niitä ja sovella ne.

Sen sijaan että puhuja pyytäisi joitakuita kuulijoita lukemaan raamatunkohtia, hänen tulisi itse lukea ne sopivan innostuneesti, oikein korostaen ja käyttäen sopivaa ajatuspainotusta.

Innostuneisuus on hyvin tärkeää opetuksessasi; ilman sitä hyvin valmistettu aineistokaan ei ole ehkä selkeä.

Pidä tarkasti kiinni Seuran jäsennyksissä esitetystä aineistosta ja ajoituksesta.

Ota arvostavasti vastaan rakentavat neuvot, joita saat toisilta vanhimmilta, jotka ovat kiinnostuneita auttamaan sinua parantamaan puhe- ja opetustaitoasi.

Vanhinten ei tulisi pidättyä esittämästä ystävällisesti toisille vanhimmille hyödyllisiä neuvoja ja ehdotuksia, kun niitä tarvitaan esitelmien laadun parantamiseksi.

Jos vanhimmista tuntuu siltä, että jonkun vierailevan puhujan on tarpeen edistyä, ehdotuksia voidaan esittää hänen seurakuntansa esivalvojan kautta.

Pidä huolta siitä, että päämääränäsi on opettaa kuulijakuntaa eikä viihdyttää sitä.

Opettaminen palveluskokouksessa

Palveluskokouksen tarkoitus on varustaa ja kannustaa veljiä osallistumaan täysin määrin saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen.

Käytyään aineiston läpi joko esivalvoja tai joku toinen vanhin määrää ohjelmanosat päteville veljille.

Kun käytetään puolueettomasti useita seurakunnan päteviä jäseniä, palveluskokouksen ohjelmasta tulee kiinnostava.

Opettaaksesi tehokkaasti valmistaudu huolellisesti ja harjoiteta kaikkia näytteitä.

Niitä on perusteellisesti harkittu, ja kun niistä pidetään kiinni, ohjelmasta tulee varmasti tasapainoinen ja rakentava.

Valmistautuessasi esittämään aineistoa mieti paikallisen seurakunnan tarpeita.

Auta veljiä näkemään, miten esitetty aineisto on käytännöllistä ja miten se voi auttaa heitä heidän palveluksessaan.

Kysy itseltäsi: Miksi seurakuntamme tarvitsee tätä tietoa? Mistä seikoista on julistajille eniten hyötyä? Korosta sitten näitä seikkoja.

Jotta opetuksesi ja neuvosi olisivat tehokkaita, sinun tulisi ensin itse ymmärtää kenttäpalveluksen arvo ja antaa hyvä esimerkki työssä, ottaa johto. (1. Tim. 4:12)

Palveluskokouksen tulisi kestää 45 minuuttia, johon ei sisälly lauluja eikä rukousta.

Jos joku sinua edeltävä ohjelmanesittäjä ylittää aikaa, yritä vastaavasti lyhentää omaa osaasi.

Jos jollekulle tulee tavaksi ylittää aikaa, esivalvojan tai jonkun muun vanhimman tulisi puhua hänelle ystävällisesti, tehdä käytännöllisiä ehdotuksia ja auttaa häntä näkemään muutosten tekemisen tarpeelliseen.

Ehkä hänen pitäisi käyttää vähemmän aikaa johdantoon ja mennä suoraan määrättyyn aineistoon.

Aika ajoin vanhinten tulisi keskustella siitä, mitä he voivat tehdä palveluskokousten tason parantamiseksi.

Jokaisen tulisi ponnistella ollakseen tehokkaampi opettaja, kun hänellä on osa palveluskokouksessa.

Opettaminen teokraattisessa palveluskoulussa

Teokraattinen palveluskoulu on antanut Jumalan kansalle paljon valmennusta Valtakunnan sanoman esittämiseksi selvästi ja tehokkaasti:

Koulun antama edistyvä valmennus auttaa esitelmänpitäjiä parantamaan puhe- ja opetustaitoaan.

Teokraattisen palveluskoulun valvojan tulisi valmistautua hyvin voidakseen johtaa koulua tehokkaasti.

Käytä hyvää arvostelukykyä antaessasi puhemääräyksiä, pidä mielessäsi oppilaan ikä, koulutustaso, totuudessaoloaika jne.

Jos aika sallii, kiinnitä huomio käytännöllisiin piirteisiin, joita oppilaat eivät käsitelleet.

Alkuhuomautuksissa voidaan kiinnittää huomiota kohtiin, joita seurakunta voi odottaa oppivansa koulun aikana.

Toisinaan tämä voidaan tehdä tehokkaasti esittämällä odotusta herättäviä kysymyksiä ja kehottamalla veljiä tähyilemään vastauksia niihin.

Suullisten neuvojen tulisi kannustaa oppilasta ja auttaa häntä kehittämään edelleen puhe- ja opetustaitoaan.

Jos oppilas ei käsittele jotakin pääkohtaa, kiinnitä siihen huomiota neuvontaa varten tarkoitettujen kahden minuutin aikana.

Selitä, miksi jokin puheen ominaisuus oli hyvä tai miksi siinä on tarpeen edistyä.

Anna yksityiskohtaisia neuvojakohdista, joissa on tarpeen edistyä; puheenneuvontalomakkeessa esitettyä järjestystä ei tarvitse välttämättä noudattaa.

Jos aika sallii, selitä, miten jonkin puheen ominaisuuden soveltaminen voi hyödyttää seurakuntaa kenttäpalveluksessa.

Oppilaan puheenneuvontalomaketta palautettaessa on ehkä mahdollista kannustaa häntä ja käsitellä lisää jotakin neuvoihin liittyvää kohtaa; se voidaan tehdä myös jonakin muuna aikana.

Kun joku tarvitsee lisäapua mutta et voi antaa sitä itse, järjestä joku muu seurakunnan jäsen antamaan sitä.

On tärkeää, että jokainen seurakuntaan kuuluva osaa lukea hyvin ja ymmärtää lukemansa.

Voitaisiin tehdä järjestelyjä joidenkuiden auttamiseksi parantamaan lukutaitoaan.

Tällaista opetusta voitaisiin kenties antaa toisessa huoneessa samaan aikaan, kun koulua johdetaan, tai jonakin muuna aikana.

Kaikki kokoukset tulisi johtaa aina siten, että ne tuottavat kunniaa Jehovalle, rakentavat läsnä olevia hengellisesti ja saavat meidät vahvistamaan rakkauttamme Jehovaa, hänen palvelustaan ja veljiämme kohtaan.

Kaikkien kokousten tulisi alkaa ja päättyä ajallaan; tämä edellyttää sitä, että jokainen ohjelmanesittäjä valmistautuu perusteellisesti.

Esitelmänpitäjien tulisi pitää tiukasti kiinni siitä, että puhe kestää 45 minuuttia, niin kuin Seuran jäsennyksissä on ilmoitettu; alkulaulu ja rukous eivät sisälly siihen.

Vartiotornin tutkistelua varten on aikaa yksi tunti, johon sisältyy kertaus mutta ei lauluja eikä rukousta.

Kun se pidetään yhdessä yleisökokouksen kanssa, nuo kokoukset saavat kestää yhteensä enintään kaksi tuntia.

Kun nämä kaksi kokousta ovat peräkkäin, niiden tulisi kestää yhteensä enintään tunti ja 45 minuuttia, johon sisältyvät laulut ja rukoukset.

Erikoistilaisuuksissa, esimerkiksi kierrosvalvojan vierailun aikana, kokousten sisältöä ja kestoaikaa voidaan muuttaa julkaistujen ohjeiden mukaisesti.

Kun vanhimmat ja muut kokouksiin osallistuvat valmistautuvat hyvin ja käyttävät vain heidän ohjelmanosalleen määrätyn ajan, he osoittavat rakkaudellista huomaavaisuutta kaikkia kokouksessa läsnä olevia kohtaan ja kunnioitusta niitä Jehovan järjestelyjä kohtaan, jotka on tehty kannustavia ja opettavia kokouksia varten.

3. JAKSO (a) Olkaa kokosieluisia evankelioimistyössä

Jehova on antanut kansalleen yhden tärkeimmistä koskaan maan päällä suoritetuista töistä - evankelioimistyön. Evankelioimiseen sisältyy Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen ja opettaminen kaikilla meille mahdollisilla sopivilla menetelmillä.

Miksi evankelioimistyö on niin tärkeää? Koska se on koetinkivi, jonka avulla ihmiskunta tuomitaan. Hyvän uutisen vastaanottaminen ja totteleminen johtavat pelastukseen; hylkääminen ja tottelemattomuus merkitsevät tuhoa. Tämäkin jo painottaa meille sitä, miten kiireellisen tärkeää tämä työ on. -Matt. 25:40, 45.

Varsinkin vanhinten täytyy olla kokosieluisia evankelioimistyössä. Apostoli Paavali sanoi: "Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille." - Kol. 3:23.

Mitä on kokosieluinen palvelus?

Kokosieluinen palvelus on sitä, että käyttää itseään kokonaisuudessaan - sydäntään, mieltään ja voimiaan.

Olemassaolon jokainen piirre sisältyy Jumalan rakkaudelliseen palvelemiseen; mikään toiminta, kyky tai halu elämässä ei tee poikkeusta.

Kysymys on siitä, että käytämme kaikkia epätäydellisiä kykyjämme Jumalan palveluksessa niin täysin määrin kuin mahdollista.

Ihmisillä on erilaisia kykyjä, joten heidän aikaansaannoksensa eroavat toisistaan.

Jeesus puhui "hyvään maahan kylvetystä" siemenestä, joka tuottaa satakertaisesti tai kuusikymmenkertaisesti tai kolmikymmenkertaisesti - kaikki on kokosieluista. (Matt. 13:18, 23)

Jollakulla voi olla parempi terveys tai enemmän energiaa, aineellisia varoa tai luonnollisia kykyjä kuin toisella; olosuhteet ovat erilaisia.

Raamatullisina aikoina kaksi naista sai kunniallisen maininnan heidän Jumalan palvelukseen antamiensa lahjoitusten vuoksi, vaikka rahassa mitattuna heidän lahjansa erosivat suuresti toisistaan. (Mark. 14:3, 6-9; Luuk. 21:1)

Samoin nykyään jotkut voivat olla kokosieluisia, vaikka olosuhteidensa ja rajoitustensa vuoksi he voivat tehdä vain hyvin vähän kenttäpalveluksessa.

Auttakaa veljiänne iloitsemaan siitä, mitä he kykenevät tekemään evankelioimistyössä, vaikuttaapa se vähältä tai paljolta.

Jos panemme koko sydämemme Valtakunnan sanomaa koskevan esityksiimme, ihmiset saattavat vaistota sen, ja se voi hyvinkin saada heidät suhtautumaan myönteisesti hyvään uutiseen.

Ollessamme kenttäpalveluksessa. meidän tulisi pitää mielemme palveluksessamme, siinä miten hyvää uutista voidaan esittää tehokkaasti, eikä itsekkyyttä ilmentävissä asioissa.

Jehovan vihkiytyneinä palvelijoina meidän tulisi päättää ponnistella fyysisesti, käyttää energiaamme ja voimiamme evankelioimistyössä (1. Tim. 4:10)

Joku iäkäs tai sairas ei ehkä voi viisaasti ajatellen käyttää kenttäpalvelukseen aikaa enempää kuin tunnin tai-pari. Hänen palveluksensa olisi kokosieluista.

Niiden, jotka voimiensa ja olosuhteidensa puolesta voivat tehdä enemmän, ei tarvitse lopettaa palvelustaan vain siksi, että toiset eivät voi viipyä pitempään.

Rehellinen itsetutkistelu voi paljastaa, käytämmekö todella koko voimaamme evankelioimistyössä.

Ottakaa johto evankelioimisessa

Jeesus asetti mallin kristityille vanhimmille; Valtakunnasta saarnaaminen oli tärkeä osa hänen maanpäällisestä toiminnastaan. (Joh. 18:37)

Jeesus oli halukas jatkamaan ponnistelujaan toisten hyväksi, vaikka hän oli väsynytkin (Mark. 6:30-34)

Koska vanhimmat ovat "laumalle esimerkkejä", heidän tulisi ottaa johto Valtakunnasta saarnaamisessa ja opetuslasten tekemisessä. (1. Piet. 5:2, 3 )

Teidän ponnistelevan tehdäksenne kiireisessä aikataulussanne tilaa kovalle työskentelylle Valtakunnan saarnaamisessa. (Ef. 5:15,16; 1. Tess. 5:12, 13)

Teidän aktiivisen ja vilpittömän kiinnostuksenne alueella asuvia ihmisiä kohtaan.

Teidän olevan kiinnostuneita evankelistoina toimivien veljienne auttamisesta ja rohkaisemisesta. (Fil. 2:4)

Teidän intonne kenttäpalveluskokemusten kertomisessa ja toisten kannustamisessa tekemään samoin.

Auttakaa niitä, jotka tavoittelevat etuja seurakunnassa, ymmärtämään, että valvojien tulee olla esimerkkejä laumalle kaikissa suhteissa, myös siinä, että he osallistuvat täysin määrin kenttäpalvelukseen olosuhteidensa mukaan.

Tehkää sopivia järjestelyjä kenttäpalvelusta varten

Hyvät järjestelyt ovat tarpeen , jotta sekä vanhimmat että seurakunta saisivat mahdollisimman paljon aikaan kenttäpalveluksessa.

Laadi yksityiskohtainen aikataulu kenttäpalveluksessa työskentelemistä varten.

Tähän sisältyy nimenomaisen ajan varaaminen siihen, että osallistut kenttäpalvelukseen oman perheeni kanssa; tee sopimuksia työskennelläksesi myös seurakunnan muiden jäsenten kanssa.

Sinun on toisten kanssa työskennellessäsi tehtävä enemmän kuin vain kuljettava heidän mukanaan.

Palvelusvalvojan tulisi yhteistoiminnassa seurakunnan kirjantutkistelunjohtajan kanssa huolehtia siitä, että veljillä on riittävästi aluetta siksi ajaksi, jonka he ovat palveluksessa.

Järjestä riittävästi aluetta sekä arkipäivisin että viikonloppuisin todistaville ryhmille.

Huolehdi siitä, että seurakunnalla on riittävästi varastossaan sitä kirjallisuutta, jota kulloinkin käytetään kentällä.

Edistäkää tienraivauspalvelusta

Mainitkaa tienraivauksen etuja puheissanne, silloin kun se on tarkoituksenmukaista; sisällyttäkää tienraivaajat seurakunnassa esittämiinne rukouksiin.

Olkaa valppaita huomaamaan parhaillaan tienraivaajina toimivien tarpeet ja ongelmat.

Vanhinten tulee antaa henkilökohtaista apua, sen sijaan että he kehottaisivat tienraivaajia kirjoittamaan ongelmistaan haaratoimistoon.

Kiinnittäkää erityishuomiota seurakuntanne tienraivaajien tarpeisiin; olkaa valmiita kannustamaan heitä ja antamaan rakkaudellista apua.

Parhaita tapoja kannustaa tienraivauspalvelukseen on se, että vanhimmat ja heidän perheensä jäsenet osallistuvat tienraivaustyöhön siinä määrin kuin heidän olosuhteensa sallivat.

Jotkut seuraavanlaisissa olosuhteissa olevat vanhimmat ovat havainneet voivansa ryhtyä vakituisiksi tienraivaajiksi:

Jotkut vanhimmat, jotka eivät olosuhteidensa vuoksi voi olla vakituisia tienraivaajia, ovat pystyneet osallistumaan osa-aikaiseen tienraivauspalvelukseen kerran tai useammin vuoden aikana.

Itsetutkistelu, asian entistä vakavampi harkinta ja rukoileminen voivat auttaa jokaista ratkaisemaan, voiko hän lisätä kenttäpalvelukseen käyttäneensä aikaa ja huolehtia silti kaikista raamatullisista velvollisuuksiltaan.

Monet vanhimmat ovat kannustaneet ja auttaneet vaimoaan ja lapsiaan osallistumaan joko vakituiseen tai osa-aikaiseen tienraivaukseen.

Yhteistoiminta perheenjäsenten kesken saattaa auttaa yhtä tai useampaa perheestä olemaan tienraivaajana.

He saattavat tarvita apua käytännöllisen aikataulun laatimiseksi tai osa-aikaisen työn löytämiseksi tai kannustusta kehittääkseen jumalallisen näkemyksen halusta auttaa ihmisiä evankelioimisen välityksellä.

Tulokset ovat olleet hyvät, kun tienraivauspalveluksesta on tehty innostava keskustelunaihe perheessä.

Olkaa valppaita käyttämään hyväksenne kaikki tilaisuudet hyvän uutisen saarnaamiseen ja opettamiseen.

Kannustakaa veljiänne sanoillanne ja esimerkillänne olemaan kokosieluisia evankelioimistyössä ja osallistumaan hyvän uutisen levittämiseen niin täysin määrin kuin mahdollista.

3. JAKSO (b) Auttakaa veljiänne tavoittamaan kaikki evankelioimalla

Jehovan tarkoitus on, että hänen oivallisuuksiaan julistettaisiin laajalti, ja kristillinen seurakunta tekee niin kertomalla hyvää uutista kaikille, jotka haluavat kuunnella. (1. Piet. 2:9) Koska valvojat ovat lauman paimenia, he eivät ainoastaan ota johtoa evankelioimisessa, vaan heillä on myös tärkeä osuus seurakunnan kaikkien jäsenten kannustamisessa ja auttamisessa osallistumaan aktiivisesti ja täysin määrin evankelioimistyöhön.

Jeesus sanoi: "Hyvä uutinen täytyy saarnata." Hänen opetuslastensa käskettiin olla valaisijoita maailmassa käyttämällä hyväkseen jokaista tilaisuutta auttaa toisia oppimaan totuus Jumalan tarkoituksista. - Mark. 13:10; Fil. 2:15.

Samoin teidän nykyajan valvojien tulisi motivoida veljiä toimimaan tarmokkaasti evankelioimistyössä. Auttakaa heitä säilyttämään arvostava ja myönteinen asenne saarnaamistyötä kohtaan. Esittäkää hyödyllisiä ehdotuksia siitä, mitkä ovat tehokkaita tapoja työn tekemiseksi, ja osoittakaa, miten ihmisiä voidaan tavoittaa. Ottakaa johto. Työskennelkää veljien kanssa kentällä. Auttakaa heitä saamaan iloa hyvän.

Oikea vaikutin evankelioimistyöhön on tärkeä

Auttakaa veljiä ymmärtämään, että rakkautta Jehovaan ja lähimmäiseen osoitetaan evankelioimistyön välityksellä. (Mark. 12:28-31)

Jeesus osoitti oikeaa asennetta ihmisiä kohtaan. Hän palveli heitä uhrautuvalla tavalla. (Mark. 6:31-34)

Tulee jäljitellä apostoli Paavalin esimerkkiä. Näin toimiminen tuottaa antamisesta koituvaa todellista iloa. (Apt. 20:24, 35)

Arvostus elämän pyhyyttä kohtaan heijastuu asenteesta evankelioimistyöhön. (Apt. 20:26, 27)

Veljien tulisi tuntea henkilökohtaista velvoitusta niitä kohtaan, jotka kuuntelevat. (1. Kor. 9:16)

Pohtimalla usein veljien kanssa Jaakobin 1:2-4, 12:ta autatte heitä pysymään toimeliaina evankelioimistyössä, vaikka he joutuisivat kärsimään vainoakin. (Apt. 5:41, 42) Auttakaa veljiä saarnaamaan jokaisessa sopivassa tilanteessa

Kun vahva hengellinen ravinto on täyttänyt veljien sydämen, se saa heidät kertomaan hyvää uutista toisille jokaisessa sopivassa tilanteessa.

Sen tietäminen, että Raamatusta löytyy tukea evankelioimistyön tekemiselle monin eri tavoin, antaa julistajille varmuutta käyttää joustavasti hyväkseen tilaisuuksia todistaa, kun he:

Auttakaa veljiä huomaamaan, millaisia mahdollisuuksia heillä on todistaa vapaamuotoisesti teidän paikkakunnallanne.

Vieraillessamme sukulaisten tai ystävien luona, ollessamme päivittäin yhteydessä naapureihin, keskustellessamme työtoverien tai liiketuttavien kanssa, matkustaessamme, ollessamme lomalla jne., meillä kaikilla on tilaisuuksia evankelioimiseen vapaamuotoisesti.

Kun annatte hyvän esimerkin tällaisten sopivien tilaisuuksien käyttämisestä hyväksi, muutkin rohkaistuvat osallistumaan tähän toimintaan.

Kristillinen käytöksemme tai huomaavaiset tekomme saattavat avata tien keskusteluille toisten kanssa. (Tiit. 2: 1-14)

Auttakaa seurakuntaa valmistautumaan vapaamuotoiseen todistamiseen ja ennakoimaan tilaisuuksia antaa tällaista todistusta.

Tähdentäkää tahdikkuuden ja arvostelukyvyn tarvetta tällaisessa todistamisessa.

Jos veljet eivät tee aloitetta evankelioidakseen vapaamuotoisesti, käyttäkää palveluskokouksessa aikaa kertoaksenne kokemuksia ja osoittaaksenne, miten todistetaan vapaamuotoisesti.

Joidenkuiden julistajien on ehkä opittava keskustelemaan herättämättä kuuntelijassa vastenmielisyyttä, jotta tämä ei tunne itselleen luennoitavan. (Kor. 4:6)

Ollakseen tehokkaita julistajien täytyy oivaltaa paitsi se, miten aloittaa, myös se, milloin lopettaa raamatullisesta aiheesta puhuminen.

Usein on hyvä esittää lausunto tai pari, pitää sitten tauko ja katsoa, miten puhuteltava suhtautuu.

Muutama lyhyt, sopiva lausunto silloin tällöin voi saada aikaan enemmän kuin jos yritetään sanoa kaikki yhdellä kertaa.

Kannustakaa osallistumaan ennalta suunniteltuun evankelioimistyöhön säännöllisesti

Evankelioimistyötä voidaan tehdä monilla tavanomaisilla todistamistavoilla, ja vanhimmat voivat usein järjestää julistajaryhmiä osallistumaan tähän toimintaan.

Tehokas tapa viedä ihmisille hyvää uutista on heidän luonaan käyminen talosta taloon.

Auttakaa perheenpäitä järjestämään asiansa niin, että he voivat osallistua säännöllisesti tähän työhön vaimonsa ja lastensa kanssa.

Opettakaa heille, miten siitä voi tehdä miellyttävää ja rakentavaa kaikille perheeseen kuuluville.

Muutkin julistajat tarvitsevat sitä apua ja rohkaisua, jota voitte antaa lähtemällä heidän kanssaan talosta-taloonpalvelukseen.

Kuuntelemalla esitystänne julistajat oppivat, miten evankelioimistyötä voidaan tehdä tehokkaammin paikallisella alueella.

Kun olette toisten julistajien mukana heidän puhuessaan ovilla, voitte havaita, mitä ongelmia heillä ehkä on.

Esittäkää tahdikkaasti ehdotuksia heidän palveluksensa parantamista silmällä pitäen.

Älkää arvostelko veljiä älkääkä yrittäkö valaa heitä johonkin muottiin. Sanokaa sellaista, mikä rakentaa ja on hyödyksi.

Valmentakaa julistajia tekemään täsmällisiä muistiinpanoja talosta-taloon-työstä, jotta he voivat palata kiinnostuneiden luokse.

Jotkut julistajat ovat saaneet hyviä tuloksia todistaessaan myöhään Iltapäivällä tai alkuillasta.

Vieläkin useammat julistajat voisivat ehkä osallistua todistamiseen iltapäivällä ja illalla, kun he saisivat hieman kannustusta ja apua vanhimmilta tai muilta kokeneilta julistajilta.

Kiinnittäkää nopeasti huomiota Päättymässä oleva tilaus-lipukkeisiin, uusintakäyntilipukkeisiin ja muihin Seuralta saamiinne tiedonantoihin, joissa teitä pyydetään käymään joidenkuiden alueellanne asuvien luona.

Järjestäkää niin, että lehtitilaajien luona käydään pian, jottei heidän tilauksensa keskeydy, jos he haluavat jatkaa sitä.

Kun Seura lähettää kehotuksen käydä jonkun sellaisen luona, joka on pyytänyt kirjallisuutta tai hengellistä apua, huolehtikaa siitä, että pätevä julistaja käy hänen luonaan viipymättä.

Vanhinten tulisi tehdä täsmällisiä järjestelyjä sitä varten, että julistajat todistaisivat julkisilla paikoilla seuraavilla tavoilla:

Puhumalla autoissa ja bussipysäkeillä tai rautatieasemilla odottaville ihmisille.

Kaikki julistajat eivät tunne osaavansa puhua ihmisille tällaisilla julkisilla paikoilla.

Jos vanhimmat ottavat johdon tässä toiminnassa, muut pätevät julistajat saattavat seurata heidän esimerkkiään.

Toisaalta jotkut julistajat ovat ehkä eteviä jossakin muussa evankelioimistoiminnan muodossa.

Muita tapoja joilla voit auttaa veljiäsi evankelioimistyössä

Voit ehkä auttaa joitakuita julistajia käymällä heidän kotonaan ja auttamalla heitä valmistamaan ajankohtaisen esityksen palvelusta varten tai jonkin muun raamatullisen keskustelunaiheen kentällä käytettäväksi.

Käyntisi voi olla heille hyvä tilaisuus harjoitella esityksiä ja sinulle tilaisuus näyttää, miten käyt raamatullisia keskusteluja.

Lähde julistajien kanssa talosta-taloon-työhön, mikäli suinkin mahdollista.

Julistajat voivat kuunnella sinua ja tarkkailla, mitä teet, ja sinun ehdotukseni voivat auttaa heitä olemaan tehokkaampia evankelioimistyössä.

Jos et itse voi lähteä joidenkuiden julistajien mukaan niin usein kuin haluaisit, niin järjestä joitakuita muita tehokkaita evankelistoja lähtemään heidän kanssaan.

Yritä osallistua toisten kanssa evankelioimistyöhön viikon arkipäivinä, jos voit järjestää siihen aikaa silloin tällöin.

Se voi olla hyvin vahvistavan sisarille ja muille, jotka eivät voi osallistua kenttäpalvelukseen viikonloppuisin, ja he voivat iloita tuntiessaan saavansa tukea.

4. JAKSO (a) Miten vanhimmat työskentelevät yhdessä vanhimmistona

"Neuvonantajien runsaus tuottaa tuloksia", sanotaan Sananlaskujen 15:22:ssa (UM). Seurakunnalle on todella siunaukseksi se, että sillä on kiinteästi yhdessä työskentelevä vanhimmisto. Mutta mikä on avain siihen, että vanhimmat kykenevät työskentelemään ykseydessä? Ensi sijassa se, että he tunnustavat Jeesuksen Kristuksen kristillisen seurakunnan pääksi.

Kristuksen johtoaseman tulisi ohjata vanhimpia, kun he kokoontuvat yhteen. (1. Kor. 11:3) Heidän kokoustensa tulisi olla hyvin järjestettyjä. (1. Kor. 14:40) Heidän tulisi yrittää päästä ratkaisuihin käsiteltävissä asioissa. Tulisi tehdä täsmälliset järjestelyt siitä, että joku huolehtii tehtyjen päätösten täytäntöönpanemisesta. Miten esivalvoja voi johtaa vanhinten kokouksia tarkoituksenmukaisella tavalla? Mitä kunkin vanhimman täytyy tehdä näiden kokousten hyväksi? Mutta ensinnäkin mitä Kristuksen johtoaseman tunnustamiseen sisältyy, ja miten se yhdistää vanhimmistoa?

Kristuksen johtoaseman tunnustaminen yhdistää vanhimmiston

Vaikka Jehova Jumala on sielumme Paimen ja Valvoja, hän on nimittänyt Jeesuksen Kristuksen kristillisen seurakunnan Pääksi. (Ef. 1:22, 23; 1. Piet. 2:25)

Kun vanhimmat todella hyväksyvät Jeesuksen Kristuksen kristillisen seurakunnan Pääksi, se saa heidät toimimaan seuraavalla tavalla:

Jeesus Kristus valvoo kaikkia vanhimmistoja. Ilmestyksen 1:20:ssä niitä verrataan hänen oikeassa kädessään oleviin seitsemään tähteen. (re s. 28, 29)

Jeesus voi Jumalan pyhän hengen välityksellä vaikuttaa kehen tahansa vanhimmistossa olevaan vanhimpaan niin, että tämä esittää sellaisia Raamattuun perustuvia ehdotuksia, joita tarvitaan siinä tilanteessa. (Matt. 18:20; Apt. 15: 13-17)

Tämän hyväksyminen auttaa vanhimpia työskentelemään yhdessä vanhimmistona.

Jokaisen vanhimman tulisi kuunnella tarkkaavaisesti toisten vanhinten raamatullisia ehdotuksia.

Meidän ei tulisi tehdä itsenäisesti seurakuntaa koskevaa päätöstä, jos asiassa tulisi neuvotella toisten vanhinten kanssa.

Mikä auttaa vanhimpia ilmaisemaan yhteistoiminnallista henkeä

Poikansa välityksellä Jehova yhdistää seurakunnan sopusointuiseen yhteistoimintaan. (Ef. 4:16; vrt. Room. 8:28.)

Vanhimmat ovat todellisuudessa yhteistoiminnassa Jehovan kanssa, kun he ovat yhteistoiminnassa vanhimmistona seurakunnan hyväksi. (Kol. 2:19; 1. Kor. 12)

Yhteistoiminta on tuloksena sen hengen hedelmän ilmaisemisesta, jota jokaisen vanhimman tulisi kehittää omassa elämässään sekä julkisesti että yksityisesti. (Gal. 5:22,23)

Vanhimmat osoittavat seuraavilla tavoilla olevansa yhteistoiminnassa ja pyrkivänsä säilyttämään sen ykseyden, johon viitataan Psalmissa 133:1:

Vanhimmistojen pitäisi voida olla yksimielisiä useimmissa ratkaisuissaan. (Apt. 15:25 )

Jos asiaan liittyy Raamatun periaatteita, vanhinten tulisi tehdä ratkaisunsa sopusoinnussa niiden kanssa.

Kun uskollinen ja ymmärtäväinen orja on antanut asiasta neuvoja joko kirjeitse tai Seuran julkaisuissa, vanhimmat haluavat suhtautua näihin neuvoihin vakavasti. (Matt. 24: 45)

Muut asiat voidaan yleensä ratkaista vanhinten enemmistön terveen arvostelukyvyn ja sen perusteella, että he haluavat antaa seurakunnalle parasta mahdollista opastusta ja ohjausta.

Enemmistönkään ei tulisi pitää itsepintaisesti kiinni omasta näkemyksestään jos siinä ei oteta huomioon Raamatun periaatteita eikä seurakunnan kaikkien jäsenten rauhaa, ykseyttä ja hengellistä hyvinvointia.

Paavali kehottaa Roomalaiskirjeen 12:10:ssä: "Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan."

Jos vanhimmat kunnioittavat toisiaan, he eivät vaadi, että heidän omat mielipiteensä hyväksytään asioita käsiteltäessä.

Yksityiset vanhimmat ovat kiinteässä yhteistoiminnassa sen kanssa, minkä vanhimmisto kokonaisuutena katsoo olevan seurakunnan parhaiden etujen mukaista.

Jos enemmistö päättää, että jokin asia tulisi käsitellä jollakin tietyllä tavalla, niin vähemmistön tulisi antaa halukkaasti tukensa tällaiselle ratkaisulle.

Jos vähemmistössä olevat esittävät kuitenkin asiaa koskevan raamatunkohdan ja uskolliselta ja ymmärtäväiseltä orjalta tulleen painetun selityksen, enemmistön tulisi antaa arvoa tällaisille oikaiseville tiedoille, niin että voidaan tehdä Raamattuun perustuva ratkaisu.

Jos vähemmistön mielestä ei siltikään tehdä Raamattuun perustuvaa ratkaisua, vähemmistön tulisi olla jatkuvasti yhteistoiminnassa muiden vanhimmistoon kuuluvien kanssa ja saattaa asia kierrosvalvojan tietoon hänen normaalin vierailunsa aikana.

Seurakunta on yhteistoiminnassa, jos se havaitsee kaikkien vanhinten perustavan ratkaisunsa Jumalan sanaan. (2. Tim. 3:16, 17)

Työskenteleminen yhdessä vanhimmistona

Työskenteleminen yhdessä vanhimmistona ei merkitse sitä, että kaikki osallistuvat jokaisen tehtävän suorittamiseen tai jokaisen päätöksen tekemiseen.

Ihmisruumiin eri jäsenet suorittavat tehtäviä muiden ruumiinjäsenten suoranaisesti osallistumatta niihin. (1. Kor. 12:12-31)

Kunnioittaen toisiaan vanhimmat antavat esivalvojalle ja muille tehtäviin määrätyille vanhimmille oikeuden tehdä ratkaisuja, jotka auttavat heitä hoitamaan vastuitaan.

Harkitkaa seuraavia esimerkkejä ratkaisuista, jotka yksityiset vanhimmat voivat tehdä neuvottelematta aina toisten vanhinten kanssa.

Ilmoitustaululle kiinnitettävät paperit. Palveluskokouksen ohjelmansuorittajat. (esivalvoja)

Seurakunnan arkistojen järjestäminen. Julistajasta kertovien kirjeiden ja julistajakorttien lähettäminen, kun julistajat muuttavat. (sihteeri)

Hyvät viestintäyhteydet ja kiinteä yhteistoiminta ovat välttämättömiä vanhinten keskuudessa samoin kuin heidän ja avustavien palvelijoiden välillä.

Olkaa valmiita esittämään hyödyllisiä ehdotuksia ja kuuntelemaan harkittuja neuvoja.

Toisten aito kunnioittaminen antaa erinomaisen esimerkin ja vaikuttaa hyödyllisellä tavalla seurakuntaan.

Se edistää rauhaa ja kannustaa kaikkia työskentelemään innokkaammin ja onnellisempina.

Milloin vanhinten kokouksia voidaan pitää

Kolme kuukautta kierrosvalvojan kunkin vierailun jälkeen voidaan järjestää kokous. (om s. 42)

Muita kokouksia voidaan järjestää milloin tahansa olosuhteet niin vaativat.

Käsitelkää ylimääräisissä kokouksissa vain niitä asioita, joiden vuoksi kokous järjestetään.

Jos vanhimpia ei rasiteta tarpeettomilla kokouksilla, heillä on enemmän aikaa perheelleen, kenttätoimintaan ja seurakunnan paimentamiseen. (Matt. 24:14; 1. Tim. 3:4; 1. Piet. 5:2)

Miten esivalvoja voi valmistella vanhinten kokousta

Esivalvoja laatii esityslistan asioista, joita koko vanhimmiston on tarpeen käsitellä.

Hän ottaa muihin vanhimpiin yhteyttä yksityisesti etukäteen saadakseen selville, mitä asioita heidän mielestään tulee lisätä esityslistaan ja käsitellä.

Jos se on käytännöllistä, hän antaa - sopusoinnussa Sananlaskujen 21:5:n kanssa - kullekin vanhimmalle kopion esityslistasta tarpeeksi ajoissa ennen kokousta, jotta heillä olisi riittävästi aikaa mietiskellä listan kohtia. (1. Kor. 14:40)

Joissakin tapauksissa sitä vanhinta, joka suositteli esityslistalle jotakin kohtaa, voidaan pyytää esittämään alustus.

Kun veljen annetaan tietää tästä etukäteen, hän pystyy valmistamaan selkeän esityksen tosiasioista.

Huolellinen valmistelu pitää vanhinten kokoukset mahdollisimman lyhyinä, jolloin jää aikaa muille tärkeille asioille.

Miten voit valmistautua vanhinten kokouksiin

Saatuasi esivalvojan valmistaman esityslistan sinun tulisi miettiä huolellisesti ja rukoillen jokaista mainittua kohtaa.

Seuraavassa on lueteltuna joitakin kysymyksiä, joita jokainen vanhin voi haluta miettiä esityslistan pääkohdista:

Mitä asioita voitaisiin sisällyttää vanhinten kokousten esityslistaan

Hengellisten asioiden tulisi olla pääasiallisena kiinnostuksen kohteena. (Fil. 1:9-i1)

Sopivia ajatuksia voidaan saada harkitsemalla niitä paimennusneuvoja, jotka esitetään Timoteukselle ja Tiitukselle lähetetyissä kirjeissä sekä esimerkiksi Apostolien tekojen 20: 17-35:ssä ja Pietarin 1. kirjeen 5:1-11:ssä.

Esityslistassa voidaan varata aikaa myös teknisten, eihengellisten asioiden käsittelylle.

Niitä tulisi käsitellä vain silloin, kun niihin liittyy ongelmia, joista yksityinen vanhin, rakennuskomitea tai valtakunnansalin kunnossapitokomitea ei voi huolehtia omasta aloitteestaan.

Esitä arvokkaita ajatuksia vanhinten kokouksissa

Esivalvojan tulisi määrätä keskustelun tahti pitämällä pääkohdat esillä; pidä kiinni esityslistasta.

Saata kunkin asian käsittely loppuun, ennen kuin uusi otetaan keskusteltavaksi, niin ette kokous juutu paikoilleen tai rönsyile.

Huolehdi siitä, että joko sinä itse pidät tai joku toinen vanhin pitää kirjaa tehdyistä päätöksistä ja siitä, kuka ne toteuttaa.

Seuraavassa ilmenevien Raamatun periaatteiden soveltaminen tekee vanhinten kokouksista tuottoisampia:

Puhu keskusteltavista asioista vain silloin, kun sinulla on jotakin arvokasta lisättävää. (Sananl. 10:19)

Vanhinten kokouksissa ei tulisi esiintyä vihaa eikä väittelyjä. (1. Tim. 2: 8)

Esitä ajatukseni, 'puhu vapaasti'. Paljon aikaa voi kulua hukkaan, jos keskustelussa on pitkiä taukoja siksi, että kaikki empivät puhua. (1. Tim. 3:13)

Katsokaa tämän jakson lopussa olevaa luetteloa. Siinä olevia asioita haluatte ehkä sisällyttää esityslistaan seurakuntanne vanhinten harkittavaksi.

(Ks. lisätietoja Vartiotornista 1. lokakuuta 1988 sivuilta 15-20 ja 15. lokakuuta 1975 sivuilta 470-473. )

Esivalvoja

Seura nimittää esivalvojan määräämättömäksi ajaksi. Hän toimii vanhimmiston puheenjohtajana. Hänen tulisi olla ystävällinen, uskollinen mies, jolla on kokemusta seurakunnan asioiden hoitamisesta. Hänen täytyy olla järjestyksellinen ja ahkera sekä huolehtia vastuutehtävistä vitkastelematta. (1. Tim. 3:2)

Vastaanottaa seurakunnan postin ja antaa sen sihteerille kierrättämistä ja arkistoimista varten.

Laatii ne raamatullisia ja käytännön asioita sisältävät esityslistat, joiden kohdista keskustellaan säännöllisin väliajoin vuoden aikana pidettävissä vanhinten kokouksissa. Voi tehdä ehdotuksia kohdista, joita käsiteltäisiin vanhinten kokouksessa kierrosvalvojan vierailun aikana.

Pyrkii pitämään erillään ne asiat, jotka yksityiset vanhimmat voivat hoitaa, ja ne asiat, joihin koko vanhimmiston tulee kiinnittää huomiota, jottei koko vanhimmiston aikaa kulutettaisi tarpeettomasti.

Varmistuu siitä, että vanhinten tekemien päätösten täytäntöönpanemisesta huolehditaan sopivalla tavalla.

Järjestää joka kuukauden palveluskokousten ohjelman ja huolehtii siitä, että näytteitä, haastatteluja jne. harjoitellaan asianmukaisella tavalla.

Joku toinen vanhin tai pätevä avustava palvelija voisi tarvittaessa auttaa häntä.

Hyväksyy kaikki seurakunnalle esitettävät ilmoitukset, varsinkin ne, jotka liittyvät oikeudellisiin asioihin.

Ottaa johdon yksityiskohdista huolehtimisessa kierrosvalvojan vierailuun valmistauduttaessa.

Toimii palveluskomitean puheenjohtajana, kun se harkitsee anomuksia vakituiseen tai osa-aikaiseen tienraivauspalvelukseen, vapaan alueen anomista tai muita Seuran vaatimia samankaltaisia asioita.

Kutsuu vanhimmiston koolle, kun esiin tulee oikeudellisia asioita. (Ks. 5. jakso (b) sivut 108-110.)

Järjestää kaksi vanhinta tapaamaan kunkin uudeksi julistajaksi haluavan henkilön. Tutkistelua johtava julistaja on läsnä kokouksessa. (w88 15/11 s. 17)

Varmistuu siitä, että tarkastuksesta tehdään kirjallinen raportti ja että siitä tehdään sopiva ilmoitus seurakunnalle.

Hyväksyy allekirjoituksellaan kaikki tavanomaiset seurakunnan toimintaan liittyvät maksut.

Suositus esivalvojaksi nimittämisestä esitetään kierrosvalvojan normaalin vierailun yhteydessä.

Jos tehdään tilapäinen vaihdos kierrosvalvojan vierailujen välillä, Seuralle tulisi ilmoittaa heti kirjeellä, jonka palveluskomitea allekirjoittaa vanhimmiston puolesta.

Seurakunnan sihteeri

Hän huolehtii siitä, että Seuralta ja muilta seurakunnalle ja vanhimmistolle tulleisiin kirjeisiin kiinnitetään viipymättä huomiota ja että niihin vastataan asianmukaisesti silloin kun se on tarpeen.

Pitää huolta seurakunnan tärkeistä asiapapereista järjestyksellisellä tavalla.

Panee kaikki Seuralta ja matkavalvojilta tulleet kirjeet kiertämään vanhinten keskuudessa ja arkistoi ne sitten myöhempää käyttöä varten.

Säilyttää asiakirjoja, jotka koskevat esimerkiksi valtakunnansalin omistussuhteita, laillista yhdistystä, lainoja, vakuutuksia ja kauppoja.

Arkistoi kurinpitotoimiin liittyvät asiapaperit, muun muassa oikeuskomiteoiden laatimat raportit. (Ks. 5. jakso (c) sivu 122.)

Pitää kirjaa velvoitteista, jotka vanhinten tai seurakunnan täytyy hoitaa tulevaisuudessa, esimerkiksi julkisista palveluksista suoritettavista maksuista ja veroista.

Lähettää tilaukset haaratoimistoon; lähettää raportit viipymättä; lähettää muiden veljien valmistamia tiedonantoja.

Antaa seurakunnan kirjantutkistelunjohtajille tiedot siitä, kuka on säännöllinen kenttäpalveluksessa.

Lähettää Seurakunnan julistajakortin siihen seurakuntaan, johon joku julistaja muuttaa, tai aloittaa kirjeen vaihdon, jos joku julistaja muuttaa hänen seurakuntaansa. (km 2/91 s. 2)

Tarvittaessa joku vanhin tai pätevä avustava palvelija voidaan määrätä auttamaan joidenkin rutiiniasioiden hoitamisessa.

Palvelusvalvoja

Evankelistana ja opettajana palvelusvalvoja on hyvin kiinnostunut palvelijatovereistaan. Hän pitää kovasti kenttäpalveluksesta sekä pystyy ja on valpas valmentamaan toisia. Häntä kunnioitetaan seurakunnassa sellaisena, joka ottaa johdon kentällä ja joka on osoittautunut tehokkaaksi kenttäpalveluksen eri piirteissä.

Vierailee säännöllisesti kaikissa seurakunnan kirjantutkisteluryhmissä, niin että kerran kuussa hän vierailee eri ryhmässä. (Pienissä seurakunnissa, joissa on kenties vain yksi tai kaksi kirjantutkisteluryhmää, hän voi vierailla kussakin kahdesti vuoden kuluessa.)

45 minuuttia kestävän kirjantutkistelun jälkeen hän pitää 15 minuutin mittaisen palveluspuheen.

Tuona viikonloppuna hän työskentelee ryhmän kanssa kenttäpalveluksessa talosta taloon ja auttaa julistajia heidän uusintakäynneillään ja raamatuntutkisteluissaan.

Kuukauden muina viikkoina hän toimii sen ryhmän kanssa, johon hänet on perheineen määrätty. (km 6/90 s. 7)

Ottaa johdon kenttäpalveluskokousten järjestämisessä sopivina aikoina arkipäivisin; hän tekee valppaasti järjestelyjä pyhäpäivinä todistamista varten.

On aidosti kiinnostunut raamatuntutkistelutoiminnasta ja varmistuu siitä, että tutkisteluja johdetaan tehokkaasti ja että oppilaita ohjataan järjestöön.

On erittäin kiinnostunut seurakunnan alueella asuvista epäsäännöllisistä ja toimettomista julistajista ja työskentelee vanhimmiston kanssa hengellisen avun antamiseksi elvyttämistä silmällä pitäen. (km 4/82 s. 7)

Valvoo suoranaisesti niiden avustavien palvelijoiden työtä, jotka on määrätty hoitamaan kirjallisuutta, lehtiä ja alueita.

Seurakunnan palveluskomitea

Vanhinten, avustavien palvelijoiden ja tienraivaajien nimittämiseen tai poistamiseen liittyvien kirjeiden allekirjoittaminen.

He käsittelevät anomukset osa-aikaiseen ja vakituiseen tienraivaukseen, Beetel-palvelukseen ja muihin erikoispalvelusetuihin.

Jos yksi jäsen on poissa, jotakuta toista vanhinta voidaan pyytää toimimaan hänen sijaisenaan, jotta asiat voitaisiin hoitaa nopeasti eteenpäin.

Seura saattaa tarvittaessa pyytää komiteaa huolehtimaan muista ilmoitettavista tehtävistä.

Yksi palveluskomitean jäsenistä on läsnä siinä kokouksessa, joka järjestetään jokaisen kastamattomaksi julistajaksi haluavan raamatuntutkisteluoppilaan kanssa. (w88 15/11 s. 17)

Vartiotornin tutkistelun johtaja ja teokraattisen palveluskoulun valvoja

Vartiotornin tutkistelun johtaja ja teokraattisen palveluskoulun valvoja johtavat kokouksiaan niiden järjestöltä tulleiden neuvojen mukaisesti, jotka on esitetty kirjassa Järjestetyt suorittamaan palveluksemme, Valtakunnan Palveluksessamme, muissa erityisohjeissa ja tässä oppikirjassa.

On tärkeää, että nämä veljet valmistautuvat perusteellisesti ja käyttävät tehokkaita opetusmenetelmiä, koska pääasiassa juuri näiden kokousten välityksellä uskollinen orja antaa tärkeää opetusta seurakunnalle.

Vartiotornin tutkistelun johtajan ja teokraattisen palveluskoulun valvojan tulisi antaa erinomainen esimerkki hyvän uutisen innokkaina palvelijoina ja työskennellä säännöllisesti julistajien kanssa kenttäpalveluksessa.

Jos jompikumpi näistä veljistä on poissa, pätevää vanhinta voidaan pyytää johtamaan kokousta.

Kierrosvalvojan vierailu

Kierrosvalvojan aikataulu on järjestetty seurakunnan hyödyksi. Tätä aikataulua on ehkä tarpeen muuttaa, silloin kun useat seurakunnat käyttävät samaa valtakunnansalia tai kun muiden paikallisten olosuhteiden vuoksi on viisasta tehdä muutoksia.

Vanhinten tulisi antaa kierrosvalvojan vierailun valaa heihin uutta intoa suorittaa vastuutehtävänsä, ja heidän tulisi auttaa seurakunnan kannustamisessa lisäämään toimintaansa ja kasvamaan uskollisuudessaan.

Ehdotuksia vanhinten kokouksissa käytettäviä esityslistoja varten

Kokoontuvatko ystävät yhteen muinakin kuin kokousaikoina saadakseen keskinäistä rohkaisua?

Ovatko iäkkäät hyväntuulisia, koska heihin kiinnitetään ystävällistä huomiota?

Ovatko julistajat alttiita auttamaan toisiaan, kun joku sairastuu tai joutuu onnettomuuteen tai kun muissa tilanteissa tarvitaan apua?

Kiinnitetäänkö sairaisiin, vammaisiin, niihin joilla on ei-uskova puoliso, yksinhuoltajiin leskiin ja orpoihin sekä nuoriin asianmukaista huomiota?

Kuka on sairaalassa, vanhainkodissa, vuoteenomana? Tulisiko kylässä käymistä lisätä?

Onko se, mitä lavalta esitetään, lämmintä ja rohkaisevaa? Käytämmekö useita päteviä julistajia esityksissä?

Ovatko esitykset tasapainoisia, ja osoittavatko ne ymmärtämystä veljien olosuhteita ja vaikeuksia kohtaan?

Miten voimme auttaa niitä, jotka eivät pysty lähtemään kotoaan tai vanhainkodista, osallistumaan kokouksiin?

Tarvitaanko useampia tutkisteluryhmiä? Tulisiko niissä tehdä muutoksia? Keiden tulisi johtaa niitä?

Onko arkipäivisin ja viikonloppuisin, iltaisin sekä pyhäpäivisin suoritettavaa kenttäpalvelusta varten tehty käytännöllisiä järjestelyjä?

Ovatko vanhinten paimennustyö ja kenttäpalvelus tasapainossa toisiinsa nähden?

Onko tehty järjestelyjä kadulla todistamista ja liikealueiden käymistä varten?

Käyvätkö julistajat vain aluetta läpi vai löytävätkö he kiinnostuneita ja palaavat auttamaan heitä?

Milloin olimme viimeksi tienraivaajien mukana talosta-taloon-työssä ja heidän raamatuntutkisteluissaan?

Ovatko julistajat kekseliäitä ja käyttävätkö he myös hyväkseen tilaisuudet todistaa vapaamuotoisesti?

Osoittavatko julistajat ja tienraivaajat henkilökohtaista kiinnostusta puhuteltavia kohtaan?

Käytetäänkö erilaisia lähestymistapoja alueilla, joilla asuu useisiin eri kansallisuuksiin kuuluvia?

Onko asioita, jotka valitun oikeuskomitean on tarpeen ilmoittaa koko vanhimmistolle seurakunnan suojelemiseksi?

Luottamuksellisia asioita ei tietenkään tulisi paljastaa, vaan säilyttää ne luottamuksellisina.

Miten vanhimmat voivat edistää sitä, että hyvästä etiikasta ja moraalista pidetään terveellä tavalla kiinni?

Mitä voidaan tehdä tällaisten taipumusten vastustamiseksi tai niiden kehittymisen estämiseksi?

Miten voimme kannustaa avustavia palvelijoita huolehtimaan useammista vastuista?

Kun syntyy erikoistarpeita, vanhimmisto voi tarkastella sopivia kirjoituksia uudelleen, esimerkiksi sellaisia, joissa käsitellään armoa, ojentamista, hallituksen asettamia rajoituksia, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, vaimojen pahoinpitelyä, mielenterveysongelmia, alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä, luopumusta, kenttäpalveluksen suorittamista yhdessä ja yhteistoimintaa seurakuntana.

Asiat jotka eivät ole luonteeltaan varsinaisesti hengellisiä. (Niitä käsitellään vain silloin, kun kyseessä on ongelma, josta joku vanhin tai asiaa hoitamaan määrätty komitea ei voi huolehtia.)

Tarkemman huomion kiinnittäminen joihinkin seurakunnan asiapapereihin. Joistakin taloudellisista velvoitteista huolehtiminen.

Kun vanhimmat työskentelevät sopusointuisesti yhdessä vanhimmistona ja pitävät tarkasti kiinni Raamatun periaatteista ja teokraattisista neuvoista, seurakunta hyötyy suuresti ja Jehovan nimi saatetaan kunniaan.

4. JAKSO (b) Rakkaudellinen taivaallinen Valvojamme antaa neuvoja ja kuria kaikille

Seurakunnan valvojilla on vastuu paimentaa Jumalan laumaa. Siihen sisältyy Jehovalta tulevien neuvojen ja kurin antaminen rakkaudellisella tavalla. Samanaikaisesti valvojien itsensä täytyy alistua Jehovan rakkaudelliseen valvontaan ja ottaa vastaan ja soveltaa hänen neuvojaan ja kuriaan omaan elämäänsä. Jehova sanoo valvojille sekä kaikille muille seurakunnan jäsenille: "Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi." - Sananl. 19:20.

Kurin ja neuvonnan merkitys ja hyöty

Kuria tarkoittavan kreikkalaisen sanan (pai.dei�a) perusmerkitys on opetus, kasvatus, valmennuskurssi, kuritus. (Apt. 7:22; 22: 3)

Siihen sisältyy ajatus siitä, että käytettävissä on rajoituksia tai oikaisutoimia, joilla oppilas saadaan pysymään opetetussa menettelytavassa.

Sana liittyy pääasiassa siihen, mitä tarvitaan lasten kasvattamisessa ja valmentamisessa.

Neuvontaan sisältyy usein kiitosta ja parannusehdotuksia, ja Sananlaskujen 19:20:ssä se yhdistetään kuriin.

Jehovalta tuleva kuri on todistus hänen rakkaudestaan; sen vastaanottaminen ja noudattaminen johtaa ikuiseen elämään. (Hebr. 12:5-9)

Jumala kurittaa poikiaan, jopa "ruoskii" heitä, mikä viittaa ankaruuteen, siihen että hän sallii heidän kokea vaikeita koettelemuksia.

Kärsimisellä on arvoa, jos se oikaisee jonkin vääryyden tai jos se valmentaa meitä vanhurskauteen. (Ps. 119:71)

Kärsimisellä on myös jalostava vaikutus; Jeesuskin hyötyi kärsimisestä ihmisenä. (Hepr. 5:8-10)

Millä tavoilla neuvoja annetaan

Hän opettaa kansaansa kokonaisuutena, antaa sille käytännöllisiä neuvoja palvonnasta. (Hepr. 10:25)

Raamatussa annetaan neuvoja myös henkilökohtaisesta käytöksestä, mikä auttaa meitä yksilöinä säilyttämään puhtaan moraalisen aseman. (Ef. 4:17-28)

Neuvoja saadaan myös tutkimisen ja mietiskelyn välityksellä, jolloin voimme havaita, miten periaatteet soveltuvat. (1. Tim. 4:15)

Jehova käyttää "uskollista ja ymmärtäväistä orjaa" antaakseen meille hyviä neuvoja. ( Matt. 24:45 )

Tämä orja-luokka auttaa meitä ymmärtämään raamatunkohtien merkityksen ja antaa myös arvokkaita neuvoja ja ehdotuksia siitä, miten voimme soveltaa Raamatun periaatteita pysyäksemme hengellisesti vahvoina.

Uskollisen orjan neuvot tulevat meille Vartiotorni-seuran julkaiseman Raamattuun perustuvan kirjallisuuden ja seurakunnankokousten välityksellä.

Hyödyllisiä neuvoja annetaan oikeasta asenteesta kenttäpalvelukseemme, hengellisestä edistymisestä, henkilökohtaisesta tutkimisesta, yhteistoiminnasta veljiemme kanssa ja monista muista pyhän palveluksemme piirteistä.

ESIMERKKEJÄ: 1) Jokaista viikkoa varten saamme viiden kokouksen rungon, ja meitä kehotetaan olemaan niissä läsnä. 2) Paikalliselle vanhimmistolle järjestetään säännöllisesti mahdollisuuksia opettaa ja neuvoa seurakuntaa ja palvella sen tarpeita. 3) Valtakunnan Palveluksessamme tehdään ehdotuksia tavoista esittää hyvää uutista toisille.

Seurakunnan nimitettyjen vanhinten täytyy ottaa kannettavakseen vastuu antaa neuvoja tarvittaessa.

Heille tulee tämä velvollisuus, kun heidät nimitetään vanhimmiksi. (Tit. 1: 9) Perheessä aviomiehillä ja isillä on vastuu neuvoa vaimoaan ja lapsiaan; äidit osallistuvat lasten neuvomiseen. (Ef 5:22, 23; 6:1, 4)

Tarkastele Raamatun periaatteita, jotka auttavat sinua kurittamaan itseäsi seuraavilla alueilla:

Sopivien ja tehokkaiden neuvojen antaminen

Vanhimpia vaaditaan antamaan neuvoja yksilöille, jotka haluavat niitä, tai heidän on ehkä etsittävä neuvoja tarvitsevia.

Neuvojen tehokkuus voidaan päätellä niiden aikaansaamista tuloksista; hyvät ja täsmälliset neuvotkaan eivät kuitenkaan tuota tuloksia, ellei niitä esitetä oikealla tavalla ja ellei neuvottava sitten ota niitä vastaan ja sovella niitä käytäntöön. (w78 1/4 s. 16-20)

Jos veljeä kiitetään siitä, että hän käyttää oikeaa painotulta lukiessaan raamatunkohtia puheessaan, niin todennäköisesti hän kiinnittää erityishuomiota samaan piirteeseen tai pyrkii seuraavissa puheissa jopa parantamaan tapaansa lukea raamatunkohdat.

Neuvoilla voidaan kiinnittää huomio johonkin, minkä hyväksi tulisi työskennellä, tai niissä voidaan esittää yksityiskohtaisia suosituksia tai ehdottaa, millä tavalla puutteita voidaan korjata.

Tulisi varoa sekaantumasta sellaisten asioiden hoitamiseen, jotka Raamatun mukaan kuuluvat jollekulle toiselle.

Henkilökohtaisissa asioissa yksilöiden tulisi tehdä omat ratkaisunsa Raamatulla valmennetun omantunnon perusteella, mutta he saattavat pyytää vanhimmilta raamatullista opastusta. (Room. 14:1-23; Fil. 2:12; 1. Piet. 3:16)

Avioparien tulisi selvittää erimielisyytensä keskenään, mutta he saattavat pyytää neuvoja vanhimmilta.

Vanhempien tulisi kantaa vastuu alaikäisistä lapsistaan mutta he saattavat pyytää apua vanhimmalta.

Veljet, joilla on kiistoja keskenään, saattavat pyytää vanhimpia auttamaan heitä erimielisyyksien selvittämisessä.

Vanhimmat voivat ensin kehottaa heitä soveltamaan Matteuksen 5:23, 24:ää tai 18:15, 16:ta.

Vanhinten tulisi kuunnella huolellisesti kumpaakin osapuolta ja esittää sitten sopivia raamatullisia neuvoja. (Sananl. 18:13, 17)

Yksityisten vanhinten ei tulisi ryhtyä käsittelemään sellaisia asioita, jotka vanhimmiston tai tehtävään määrätyn oikeuskomitean tulisi ratkaista.

Neuvontatapa

Neuvojen antamisesta ei voida esittää sääntöjä tai asettaa mallia, koska olosuhteet ja yksilöt ovat erilaisia.

Neuvoja voidaan antaa joko suoraan tai epäsuorasti, mutta niiden tulisi olla niin selviä ja yksityiskohtaisia, että neuvoja tarvitsevia tai tarvitsevat ymmärtävät ne.

Suora neuvonta on selkeää, se ei jätä henkilön mieleen epäilystä ongelman luonteesta tai siitä, mitä häneltä odotetaan asian oikaisemiseksi.

Epäsuorassa neuvonnassa paljon jää neuvottavan ihmisen tarkkanäköisyyden varaan. Tosiasiat tai olosuhteet voidaan selvästi mainita tai jättää mainitsematta.

Epäsuoria neuvoja voidaan antaa ryhmälle, jolloin jokainen soveltaa niitä henkilökohtaisesti.

Kysymykset voivat olla tehokkaita autettaessa jotakuta erittelemään omaa tilannettaan tai tarpeitaan.

Pidä aina seuraavat suositukset mielessäsi neuvoja antaessasi (w78 1/4 s. 17-19):

Tämä ihminen on yksi Jehovan "lampaista", ja häntä tulisi kohdella hellästi. (Ps. 100:3; w89 15/9 s. 19)

Jos hän on tehnyt syntiä, sinun tulisi pyrkiä palauttamaan hänet kohdalleen, jotta hän kasvaisi hengellisesti. (Gal. 6: 1)

Etsi rukouksessa Jehovan ohjausta ja anna sopivia neuvoja rakkaudellisella tavalla.

Varaa riittävästi aikaa ja pyri tavoittamaan tuon ihmisen sydän, hänen sisimpänsä.

Varaa aikaa tutkimiseen, jos sitä tarvitaan, ennen kuin annat neuvoja tai vastaat hänen kysymyksiinsä.

Jos et voi järjestää tarvittavaa aikaa, olisi parempi antaa jonkun toisen vanhimman hoitaa asia.

Tavatessasi tuon veljen varaa aikaa kuuntelemiseen; pidä huolta siitä, että kaikki tosiasiat ovat tiedossasi.

Keskustelkaa asiaan liittyvien raamatunkohtien soveltumisesta, ja varmistu siitä, että hän ymmärtää.

Jotta oikaiseva neuvonta olisi rakentavaa ja tehokasta, sinun ja neuvottavan täytyy ymmärtää kaikki asiaan kuuluvat tekijät.

Neuvottavan täytyy tietää tarkoin, mihin asiaan huomio kohdistetaan, miksi se oli väärin ja mitä tulisi tehdä tilanteen oikaisemiseksi.

Häntä tulee kannustaa kääntymään ja lähtemään oikealle tielle. (Hepr. 12:12, 13)

Varaa säännöllisesti aikaa Jehovan sanan lukemiseen ja mietiskelemiseen. (Ps. 1:1, 2)

Meidän tulee kiinnittää huomiota uskollisen ja ymmärtäväisen orjan ja sen nimitettyjen edustajien neuvoihin. (Hepr. 13:7, 17)

Toisinaan matkavalvojan tai jonkun toisen vanhimman on ehkä annettava sinulle neuvoja. (Vrt. Gal. 2:11-14.)

Yksilöinä me voimme saada neuvontaa ystävällisenä huomautuksena, jonka esittää joku toinen kristitty, jopa joku sellainen, joka ei ole palvelusasemassa. (1. Sam. 25:23-35; Sananl. 15:31)

Tulevatpa neuvot mistä lähteestä tahansa, ota ne vastaan ja käytä niitä hyödyksesi, jos ne ovat sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa. (Sananl. 27:5)

(Ks. lisätietoja kirjasta Järjestetyt suorittamaan palveluksemme sivuilta 140-142.)

Asennoidu oikein saadessasi neuvoja

Älä vaivu itsesääliin, niin että menetät saamistasi hyvistä neuvoista koituvan hyödyn.

Jeesus kehotti opetuslapsiaan tajuamaan opetuksen merkityksen. (Matt. 13:51, 52; 15:10)

Ota neuvot kiitollisena vastaan, äläkä yritä puolustella itseäsi. (Hepr. 12:5-7)

Arvosta Raamattuun perustuvaa kuria ikään kuin Jehovalta tulleena. (2. Tim. 3:16,17)

5. JAKSO (a) Valvojat jotka �hallitsevat oikeuden hyväksi'

Jehova on rakkaudellisena Valvojana ohjannut valvojia, 'ruhtinaita, hallitsemaan oikeuden hyväksi'. (Jes. 32:1, 2,UM) Koska Jehova jumala on pyhä, hän vaatii kaikkia häntä palvovia olemaan hengellisesti ja moraalisesti puhtaita. (1. Piet. 1:14-16) Teillä on nimitettyinä valvojina suuri osuus seurakunnan puhtauden varjelemisessa.

Suojeleva huolenpito on perusajatuksena sanassa "valvoja" (epi'skopos), johon sisältyy myös ajatus tarkkailijasta, vartijasta, lauman paimenesta. Teillä on vastuu kehittää veljien sydämessä rakkautta sitä kohtaan, mikä on hyvää, ja vihaa sitä kohtaan, mikä on pahaa, jumalatonta. (Room. 12:9) Pitämällä kiinni Jumalan sanasta ja käyttämällä tehokkaasti opetustaitoa voitte auttaa veljiänne ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä on väärin, ja myös osallistumaan aktiivisesti seurakunnan pitämiseen puhtaana Jehovalle suoritettavaa julkista palvelusta varten.

Miten vanhimmat edistävät oikeutta

Kaikkien vanhinten vastuuna on paimentaa laumaa, opettaa, ojentaa, nuhdella ja kehottaa tarpeen mukaan. (Tiit. 1:9-14 )

Tehkää opettaessanne selväksi, mitä jumala vaatii, ja kannustakaa opetettavia pitämään uskollisesti kiinni hänen vanhurskaista periaatteistaan.

Auttakaa uskontovereitanne ymmärtämään, että heillä on vastuu pitää seurakunta puhtaana.

Antakaa itse hyvä esimerkki asenteessa, käytöksessä ja puheessa, niin että seurakunta voi jäljitellä uskoanne. (Hepr. 13:7 )

Ilmaiskaa hengellisen ihmisen ominaisuuksia; älkää sortuko aineellisen ihmisen epäpuhtaisiin tapoihin. (1. Kor. 2:14, 15)

Tehkää aloite kenen tahansa sellaisen auttamiseksi seurakunnassa, joka on ottanut jonkin harha-askeleen; tehkää parhaanne palauttaaksenne hänet kohdalleen. (Gal. 6:1)

Kannustakaa etsimään hyvää seuraa; kehottakaa veljiä varomaan huonoa seuraa sekä seurakunnan sisä- että ulkopuolella. (1. Kor. 15 :33)

Älkää kuitenkaan herättäkö epäsuopeutta sellaista seurakuntaan kuuluvaa heikkoa kohtaan, jota parhaillaan autetaan.

Joidenkuiden havaintokyky ei ole ehkä valmentunut erottamaan oikeaa ja väärää. (Hepr. 5:14)

Valvokaa heidän sielujaan, koska tulette tekemään tilin heistäkin. (Hepr. 13 :17)

Antakaa heille aina ohjausta Jumalan sanasta; karttakaa omien mielipiteidenne esittämistä. (2. Tim. 4:2)

Olkaa oikeudenmukaisia mutta huomaavaisia kaikissa menettelyissänne. (Muka 6:8)

Ilmaiskaa nöyryyttä osoittamalla empatiaa, koska tekin olette pelkkiä tomusta tehtyjä ihmisiä. (Ps. 103:13, 14)

Pitäkää Jehovan vanhurskaita mittapuita yllä

Väärintekeminen lisääntyy ja tulee yhä turmeltuneemmaksi; sellainen voi soluttautua ja vaikuttaa kristilliseen seurakuntaan. (2. Tim. 3:1-5, 13; Juud. 3, 4, 11-13)

Raamatussa osoitetaan selvästi, että Jehova kieltää tietynlaisen käytöksen puhtaan kansansa keskuudessa; veljien tulee pitää yllä Jehovan vanhurskaita normeja seuraavissa asioissa:

Jossain määrin syyllisyyttä voisi aiheutua varomattomasta ajamisesta, huolimattomasta auton huollosta tai muusta varomattomasta tai ajattelemattomasta toiminnasta, josta aiheutuu vammoja tai kuolema. (Vrt. 5. Moos. 22:8.)

Ammattinyrkkeilijänä olemiseen voidaan suhtautua samalla tavalla. (w81 1/10 s. 30, 31)

Itsemurhayritykseen voi olla syynä syvä epätoivo tai vaikea masennus; kohdelkaa tällaista ihmistä varovaisesti ja sääliväisesti. Useimmissa tapauksissa oikeuskomitean ei tarvitse pitää kuulustelua. (Ps. 88:4, 18, 19; Sananl. 15:13; Saam. 7:8, "Viisaan saattaa sorto panna toimimaan mielettömästi", UM; g90 8/9 s. 22, 23; w90 15/3 s. 26-30; w90 1/3 s. 5-9; w83 1/11 s. 3-11)

Sukupuoliset väärinkäytökset, muun muassa aviorikos, haureus ja muut "porneian" muodot.

Epäpuhtauteen sisältyy satunnaisesti tapahtuva tahallinen sukupuolielinten koskettelu tai rintojen hyväily. (1. Tess. 4: 7, 8; 1. Tim. 5:1, 2)

Tällainen lievä epäpuhtaus voidaan käsitellä yhden tai kahden vanhimman harkinnan mukaan; se ei vaadi oikeuskomiteaa pitämään kuulustelua.

Jotta yksilöä voitaisiin auttaa säilyttämään tulevaisuudessa käytöksensä Siveellisesti puhtaana, tarvitaan painokasta neuvontaa, kehottamista ja auttamista.

Jos tällaista käytöstä ei oikaista, se saattaa tulla yhä vakavammaksi ja usein toistettuna muuttua irstaudeksi.

Irstaus on järkyttävää, räikeää piittaamattomuutta Jehovan moraalinormeista. (Gal. 5:19; w83 15/6 s. 31; w74 15/1 s. 46-48)

Se voi käsittää harkitusti harjoitetun kiihkeän syleilemisen tai rintojen hyväilemisen.

Tapahtuneen luonne, olosuhteet ja todellinen laajuus voivat ilmaista, onko kyse irstaudesta, joka vaatisi oikeudellisia toimia.

"Porneiaan" (kreik. por.nei'a) sisältyy ainakin yhden ihmisen sukupuolielinten moraaliton käyttö (joko luonnollisena tai kieroutuneella tavalla), ja moraalittomuuteen on täytynyt osallistua myös toinen osapuoli -jompaakumpaa sukupuolta oleva ihminen tai eläin; jos joku osallistuu sellaiseen omasta tahdostaan, hän tulee syylliseksi, ja tällöin vaaditaan oikeudellisia toimia. Kyse ei ole jonkun sukupuolielinten satunnaisesta koskettelemisesta, vaan se käsittää niiden hyväksikäytön. (w83 1/9 s. 23-26; w83 15/6 s. 30, 31)

Siihen sisältyvät suun ja peräaukon kautta harjoitetut sukupuolisuhteet tai masturbointi yhdessä sellaisten henkilöiden kesken, jotka eivät ole naimisissa toistensa kanssa, homoseksuaalisuus, lesbolaisuus, haureus, aviorikos, sukurutsaus ja sukupuolisuhteet eläinten kanssa. (3. Moos. 20:10, 13, 15, 16; Room. 1:24, 26, 27, 32; 1. Kor. 6: 9, 10)

Siihen sisältyy myös lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, muun muassa tavat, joissa käytetään poikaa sukupuolisten kieroutumien tyydyttämiseen (pederastia). (5. Moos. 23:17, 18, UM, engl. viitelaitos, alaviitteet.)

Seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneita tulee kohdella äärimmäisen huomaavaisesti ja Ystävällisesti. Vanhinten tulisi aina tehdä kaikki, mitä he järkevästi ajatellen voivat tehdä, suojellakseen lapsia, jotteivät nämä joutuisi enää tällaisen hyväksikäytön uhreiksi; noudattakaa Seuran toimintaohjetta tällaisissa asioissa. (g85 22/4 s. 8)

Itsesaastutus eli masturbaatio ei ole "porneiaa";eikä raiskauksen kohteeksi joutunut ole syyllinen porneiaan. (w83 15/6 s. 30; w74 15/6 s. 288; it-1 s. 862-864; tp s. 144)

Sana porneia tähdentää sekä henkilön käytöksen irstasta luonnetta että tahallisuutta, ja se käsittää kaikki sellaiset luvattomat sukupuoliset toimet, jollaisia harjoitetaan porttolassa.

Jotta kyse olisi porneiasta, ei tarvita sukupuoliyhdyntää eikä myöskään sukupuolisen kiihottumisen huippukohdan saavuttamista.

Rajatapauksissa oikeuskomitean vastuuna on punnita huolellisesti Raamattua ja tapaukseen liittyviä tosiasioita sen ratkaisemiseksi, oliko kyse porneiasta.

Tähän vastuuseen ei tulisi suhtautua kevyesti, varsinkaan silloin kun asiaan liittyy raamatullinen vapaus mennä uudelleen naimisiin. (Mal. 2:16a)

Luopumus on syrjään siirtymistä, poikkeamista, suhteen katkaisemista, kapinoimista, hylkäämistä; se käsittää väärien oppien opettamisen, väärän uskonnon ja sen pyhäpäivien tukemisen tai edistämisen sekä ekumeeniset toiminnat. (5. Moos. 13:13, 15; Joos. 22:22, UM, engl. viitelaitos, alaviite; Apt. 21:21, UM, engl. viitelaitos, alaviite; 2. Kor. 6:14, 15, 17, 18; 2. Joh. 7, 9, 10; Ilm. 18:4)

Niitä, joilla on vilpittömiä epäilyksiä, tulisi auttaa, kohdella armollisesti. (Juud. 22, 23; w82 1/12 s. 20; w80 1/11 s. 21, 22)

Luopumus sisältää Jehovan tosi palvontaa tai hänen vihkiytyneen kansansa keskuuteen vakiintunutta järjestystä vastaan tähdätyn toiminnan. (Jer. 17:13; 23:15; 28:15, 16; 2. Tess. 2: 9, 10)

Ne, jotka harkitusti levittävät Jehovan todistajien opettaman Raamatun totuuden vastaisia opetuksia (pitävät itsepintaisesti niistä kiinni ja puhuvat niistä), ovat luopioita.

Jos saadaan tietää, että joku on alkanut olla jonkin toisen uskonnollisen järjestön yhteydessä, asia tulisi tutkia, ja jos tiedoille saadaan vahvistus, tulisi muodostaa komitea.

Jos saadaan selvät todisteet siitä, että henkilö on liittynyt jonkin toisen uskonnon yhteyteen ja aikoo pysyä siinä, vanhimmat esittäisivät seurakunnalle lyhyen ilmoituksen, että tuo henkilö on eronnut. (w86 15/10 s. 31)

Ansiotyön tekeminen jonkin väärän uskonnollisen järjestön hyväksi voisi saattaa ihmisen asemaan, jota voidaan verrata väärää oppia saarnaavan asemaan. (2. Kor. 6:14-16)

Väärään uskontoon kuuluvan pyhäpäivän viettäminen vastaisi minkä tahansa muun väärän palvontateon suorittamista. (Jer. 7:16-19)

Itsepintainen kieltäytyminen huolehtimasta perheensä aineellisesta ylläpidosta.

vaimon ja lasten jättäminen puutteeseen, vaikka kykenisikin huolehtimaan ylläpidosta. (1. Tim. 5:8; w88 1/11 s. 22, 23; km 11/73 s. 8)

(Sanani. 22:24, 25; Mal. 2:16, "vääryydellä" = "väkivallalla", UM; Gal. 5:20)

(2. Kor. 7: l; Mark. 15:23; Ilm. 21:8, UM, engl. viitelaitos, alaviite; 22:15, UM, engl. viitelaitos, alaviite)

Sana ei rajoitu sukupuoliseen moraalittomuuteen. (Gal. 5:19, UM, engl. viitelaitos, alaviite; 2. Piet. 2:7, UM, engl. viitelaitos, alaviite; w83 15/6 s. 31; w74 15/1 s. 46-48; it-2 s. 264)

YHTEENVETO: Väärintekeminen voi olla eriasteista. Toisinaan voi olla kyse siitä, että ihminen on samanaikaisesti syyllistynyt useisiin synteihin, ja se on havaittava, jotta voitaisiin päätellä, mikä on oikea raamatullinen näkemys henkilön käytöksestä. Kaikissa tapauksissa vanhinten tulisi punnita huolellisesti kutakin tilannetta tai tapausta. Heidän tulee ottaa selville, mitä todella tapahtui, millainen on väärän käytöksen luonne, missä määrin väärään käytökseen on syyllistytty, onko se ollut tahallista ja mikä on ollut sen vaikutin, onko väärä käytös toistunut usein tai harjoitetaanko sitä jne. Vanhinten on välttämätöntä osoittaa hyvää arvostelukykyä, järkevyyttä ja tasapainoa arvioidessaan käytöstä Raamatun valossa.

Tavoitteenanne tulisi olla asianomaisen auttaminen

Me haluamme auttaa yksilöitä pysymään Jehovan hen-gellisessä paratiisissa.

Kun vanhimmat ovat helposti lähestyttäviä ja aidosti kiinnostuneita seurakunnan hengellisestä hyvinvoinnista, he ovat jatkuvasti selvillä kaikista seurakunnan erityistarpeista ja valppaita niiden suhteen.

Joissakin tapauksissa hairahtunut yksilö tulee vapaaehtoisesti vanhinten luokse etsimään apua ja tunnustamaan väärintekonsa. (Sananl. 28:13)

Jos henkilö on syyllistynyt vakavaan väärintekoon, hänen on viisasta puhua asiasta yhdelle tai useammalle vanhimmalle. (Jaak. 5:16)

Joissakin tapauksissa saatetaan esittää syytös jotakuta seurakunnan jäsentä vastaan. (1. Kor. 1:11)

Jos jollakulla on varmaa tietoa väärinteosta, joka voisi saastuttaa seurakuntaa, hänen velvollisuutensa on kertoa asiasta, jotta seurakunta voitaisiin pitää puhtaana. (3. Moos. 5 : l ; 4. Moos. 15:32-34 ; Sanani. 29:24)

Oikeuskomiteaa ei muodosteta automaattisesti, vaikka jotakuta syytetäänkin vakavasta synnistä.

Vaikka sinusta saattaakin tuntua siltä, että antamasi neuvot riittävät palauttamaan yksilön ennalleen, on suositeltavaa ilmoittaa asiasta esivalvojalle; asiaan voi liittyä muitakin tekijöitä.

Asia on voinut tulla esiin aikaisemmin, tai on voinut olla muita väärintekoja, joista hän tietää.

Vanhimmisto voi määrätä kaksi vanhinta tutkimaan ja hoitamaan joitakin tapauksia.

On tapauksia, jotka vanhimmisto on velvollinen tutkimaan ja joita käsittelemään sen on tarvittaessa nimitettävä oikeuskomitea:

Räikeät synnit - joko sellaiset, jotka ovat tuottaneet seurakunnalle julkista häpeää, tai yksityisluonteisemmat. (Room. 2:21-24; 1. Kor. 5:1; 2. Kor. 7:11)

Mikä tahansa vakava synti, joka uhkaa selvästi saastuttaa seurakunnan. (1. Kor. 5 :6, 9-11; Gal. 5:19-21; 1. Tim. 1: 9, 10)

Kun joku vanhin tai avustava palvelija toimii räikeästi väärin, hänen moraalinen velvollisuutensa on ilmoittaa vanhimmistolle, ettei hän ole nuhteeton.

Vanhinten, avustavien palvelijoiden ja tienraivaajien tulee olla nuhteettomia ja palvella puhtaalla omallatunnolla. (1. Tim. 3:2, 8, 9; Tiit. 1:6)

Kun kastettu alaikäinen syyllistyy väärintekoon, joka vaarantaa seurakunnan puhtauden, asiaa käsittelemään määrätyn komitean tulisi tavata hänet, niin kuin kenet tahansa muun seurakunnan jäsenen.

Olisi parasta tavata nuori yhdessä hänen kristittyjen vanhempiensa kanssa; vanhempien vastuuna on kasvattaa ja valmentaa häntä.

Yrittäkää saattaa yksilö kohdalleen, mikäli mahdollista. (Gal. 6:1, UM, engl. viitelaitos, alaviite)

Jos yritykset kohdalleen saattamiseksi eivät tuota mitään tulosta, erottaminen on paikallaan.

Kun alaikäisiä erotetaan, vanhempien vastuuna on yhä kasvattaa, valmentaa ja opettaa heitä, jopa tutkia heidän kanssaan, jos nämä alaikäiset asuvat heidän kodissaan. (w88 15/11 s. 20)

Jos väärintekijä on naimisissa oleva nainen, hänet olisi parasta tavata yhdessä hänen uskovan aviomiehensä kanssa.

Aviomies on hänen päänsä, ja aviomiehen ponnistelut hänen saattamisekseen kohdalleen ja ohjaamisekseen voivat olla erittäin hyödyllisiä.

Jos yritykset saada aikaan katumusta eivät tuota mitään tulosta, väärmtekijä tulisi erottaa. (w81 1/11 s. 22-27)

Kastamattomat julistajat, jotka syyllistyvät vakavaan väärintekemiseen, voidaan ehkä palauttaa kohdalleen.

Kaksi vanhinta keskustelee väärintekijän kanssa ja ratkaisee, mihin toimiin tulisi ryhtyä. (w88 15/11 s. 18-20)

He voivat kehottaa häntä pidättymään julkisesta palveluksesta tai kokouksissa vastaamisesta; he voivat järjestää myös niin, että hän ei osallistu teokraattiseen palveluskouluun, ennen kuin hän on edistynyt hengellisesti pitemmälle.

Jos väärinteko on tullut laajalti tunnetuksi, mutta henkilö on katuva, seurakunnan palveluskomitea voi laatia seurakunnalle seuraavanlaisen ilmoituksen: "Asia, joka koskee (henkilön nimi) on käsitelty, ja hän palvelee edelleen kastamattomana julistajana seurakunnan yhteydessä." (w88 15/11 s. 18)

Kun väärintekoon syyllistynyt kastamaton julistaja on alaikäinen, tulisi neuvotella hänen kristittyjen vanhempiensa kanssa sen selville saamiseksi, mitä he tekevät oikaistakseen väärintekijää. Voi myös olla tarpeen tavata nuori yhdessä hänen vanhempiensa kanssa.

Jos kastamattomat julistajat katumatta jatkavat väärintekemistä huolimatta kaikista yrityksistä auttaa heitä, voidaan laatia seuraavanlainen ilmoitus: "(Henkilön nimi) ei ole enää hyvän uutisen julistaja." (w88 15/11 s. 19)

Tavoitteenne kastamattomien julistajien, niin nuorten kuin aikuistenkin, suhteen on auttaa heitä. (1. Tess. 5:14)

Jos saatte tietää tällaisen ihmisen vakavasta väärinteosta, asia tulisi tutkia, jos se uhkaa seurakunnan puhtautta ja hyvinvointia tai aiheuttaa julkisen skandaalin.

Se, kuinka kauan henkilö on ollut toimettomana, ja muut edellä esitetyt seikat vaikuttavat siihen, päättävätkö vanhimmat ehkä jättää asian lepäämään.

Tällaisessa tapauksessa seurakunnan arkistoon tulisi tehdä kirjallinen selostus henkilön kyseenalaisesta käytöksestä, niin että kaikki merkille pannut asiat voitaisiin selvittää, kun henkilö ilmaisee haluavansa tulla jälleen mukaan toimintaan.

Jos syntinen käytös on vain uskovien perheenjäsenten tiedossa eikä seurakunta ryhdy mihinkään toimiin edellä esitettyjen seikkojen vuoksi, uskovat sukulaiset päättävät varsin todennäköisesti vähentää yhdessäoloa hänen kanssaan suuresti ja pitää tuota sukulaista huonona seurana. (1. Kor. 15:33)

Jos yksilö yhä tunnustautuu Jehovan todistajaksi ja on halukas tapaamaan oikeuskomitean, asia tulisi käsitellä normaalilla tavalla. Jos asiaan liittyy esimerkiksi mahdollinen oikeudenkäynti, on kuitenkin parasta neuvotella Seuran kanssa ennen asiassa etenemistä. (w87 1/9 s. 15)

Jos jotkut yksilöt itsepintaisesti�vaeltavat häiritsevästi� rikkoen vakavalla tavalla selvästi esitettyjä Raamatun periaatteita, mutta toiminta ei vielä anna aihetta oikeudellisiin toimiin, seurakunnan jäsenet voivat �merkitä� heidät. (2. Tess. 3:6, 14, 15; w85 15/4 s. 30, 31; om s. 151, 152)

Näin tehtäisiin kuitenkin vasta sen jälkeen, kun toistuvat yritykset antaa arvovaltaisia raamatullisia neuvoja ja kehotuksia on jätetty huomioon ottamatta, ja monissa tapauksissa sen jälkeen, kun seurakunnalle on pidetty varoittava puhe. (w85 15/4 s. 30, 31; w81 1/11 s. 19-21)

Jos joku merkitty jatkaa väärällä tiellään uhmaten häpeämättömästi kristillisiä normeja ja itsepintaisesti hylkää rakkaudelliset raamatulliset neuvotja jos tilanne kehittyy pahennusta herättäviin mittoihin, voidaan ryhtyä oikeudellisiin toimiin.

Erottamisen soveliaisuus

Tehdessään päätöksiä tai vastatessaan oikeuskomitean antamaa ojennusta tai erottamista, eroamista tai takaisin ottamista koskeviin kysymyksiin vanhinten tulisi varmistua siitä, että heidän päätöksensä ja vastauksensa perustuvat lujasti Raamattuun ja ovat sopusoinnussa Seuran viimeksi esittämien lausuntojen kanssa. (Vrt. 1. Kor. 4:6.)

Ennen kuin oikeuskomitea aloittaa kuulustelun, komiteassa palvelemaan määrättyjen vanhinten tulee kerrata ne ohjeet, jotka on esitetty jaksoissa 5 (a), 5 (b)ja 5 (c),sekä tutkia asiaan liittyviä raamatunkohtia ja Seuran julkaisuissa olevaa lähdeaineistoa.

Heidän tulee myös huolehtia siitä, että he toimivat Vartiotornissaja Seuran kirjeissä julkaistujen ajankohtaisten tietojen mukaisesti.

Pitää yllä Jehovan nimen kunniaa ja vanhurskauden mittapuita. (Apt. 15:14; 1. Piet. 1:14-16; vrt. Jes. 52:5)

Voi oikaista katumatonta väärintekijää ja saattaa hänet järkiinsä. (2. Kor. 2:6-8)

Eroamisen seuraamukset

Erottamisella tarkoitetaan toimenpidettä, johon oikeuskomitea ryhtyy katumattomia väärintekijöitä vastaan, kun taas eroamisella tarkoitetaan toimenpidettä, johon sellainen yksilö ryhtyy, joka on päättänyt, ettei hän enää halua olla yksi Jehovan todistajista. (1. Joh. 2:19 )

Jumalan sanassa puhutaan niistä, jotka hylkäävät totuuden tien; he voivat ilmaista sen joko kirjallisesti tai toiminnallaan. (w81 15/11 s. 23)

Jos joku ryhtyy menettelyyn, joka on vastoin kristillisen seurakunnan puolueetonta asemaa, seurakunnan on pakko pitää häntä sellaisena, joka on päättänyt erota meistä. (Jes. 2:4; Joh. 15:17-19)

Seurakunnalle tulisi esittää lyhyt ilmoitus, että tämä henkilö on valitsemallaan menettelytavalla osoittanut, ettei hän enää halua olla yksi Jehovan todistajista. (Seuralle tulisi ilmoittaa asiasta käyttämällä S-77- ja S-79-lomakkeita.)

Jos joku kastettu ei missään tapauksessa halua kuulua seurakuntaan ja pyytää, että hänen nimensä poistetaan kaikista luetteloistamme, meidän tulisi mukautua hänen pyyntöönsä.

Koska hänellä on näin järkkymätön asenne, kehottakaa häntä esittämään pyyntönsä kirjallisesti.

Jos hän kieltäytyy tekemästä sitä, mutta ilmoittaa päättäväisesti todistajien edessä päätöksestään erota ja siitä, ettei hän enää halua itseään yhdistettävän Jehovan todistajiin, hänen lausuntonsa todistajia pyydettäisiin esittämään selostus lausunnosta kirjallisena ja allekirjoittamaan se.

Jos henkilö on selvästi ilmaissut, ettei hän enää ole seurakunnan jäsen, vanhimmat esittävät lyhyen ilmoituksen hänen eroamisestaan. (w86 15/10 s. 31)

Komitean ei tarvitse jatkaa väitetyn väärinteon tutkimista, jos syytetty kertoo päätöksestään erota. (w84 1/10 s. 31)

Komitea valmistaa kuitenkin yhteenvedon väitetystä rikkomuksesta (rikkomuksista) ja sen (niiden) todisteista.

Jos henkilö myöhemmin pyytää takaisin ottamista, näitä asioita tulisi tarkastella hänen kanssaan tuolloin.

Niihin, jotka eroavat, tulisi suhtautua samoin kuin erotettuihin ja heitä tulisi kohdella samalla tavalla. (w85 15/7 s. 30, 31)

Jos joku eroaa ja myöhemmin haluaa palata seurakuntaan, hänen täytyy pyytää, että häntä kuullaan takaisin ottamista koskevassa asiassa, samalla tavalla kuin erotetunkin täytyy tehdä.

Oikea näkemys erotetuista ja eronneista

Jos joku yrittää saada toisia ryhtymään epäraamatulliseen menettelyyn tai yrittää pettää toisia, kaikkien tulisi karttaa häntä; häntä kuvaillaan Johanneksen 2. kirjeen 9-11:ssä.

Ne, jotka haluavat säilyttää hyvän suhteen Jehovaan, karttavat erotettuja ja eronneita.

Keskeiset Raamatun neuvot oikeasta suhtautumistavasta niihin, jotka on poistettu seurakunnasta, esitetään 1. Korinttolaiskirjeen 5:11-13:ssa olevissa apostoli Paavalin sanoissa.

Johannes kehottaa olemaan puh1umatta erotetulle tai eronneelle tai olemaan seurustelematta hänen kanssaan, jottei olisi "osallinen hänen pahoihin tekoihinsa". (2. Joh. 11)

Raamatullisia ja historiallisia suuntaviivoja siitä, miten erotettuihin ja eronneisiin tulee suhtautua, löytyy Vartiotornista 15. marraskuuta 1981 sivuilta 20-31.

Meidän tulee erityisesti varoa olemasta yhteydessä niihin erotettuihin, jotka ovat tulleet luopioiksi, ja niihin, jotka jatkuvasti käyttäytyvät moraalittomasti. (Tiit. 3:10, 11; 1.Joh. 2:19)

Matteuksen 10:34-38:ssa olevissa Jeesuksen sanoissa esitetty periaate koskee tilanteita, jotka liittyvät erotettuihin tai eronneisiin sukulaisiin.

Jehovan uskolliset palvojat haluavat pitää kiinni 1. Korinttolaiskirjeen 5:11:ssä olevasta henkeytetystä neuvosta.

Tavallisesti ei lähisukulaista erotettaisi siksi, että hän on yhteydessä erotettuun jollei yhteydenpito ole hengellistä tai jollei väärää menettelyä yritetä puolustella.

Jos erotetun käytöksessä oli näkynyt todisteita katumuksesta, jonkun veljen omatunto voisi sallia sen, että hän pitää raamatullisen puheen hautajaiskappelissa tai haudalla. Valtakunnansalia ei kuitenkaan tule käyttää. (w81 15/11 s. 31; w78 1/1 s. 30, 31)

Jos vainaja yhä puolsi vääriä opetuksia tai jumalatonta käytöstä, ei olisi sopivaa pitää hänen hautajaispuhettaan. (2.Joh.9-11)

Pitäkää mielessänne, että kaikki näissä asioissa esiin tulevat vaikeudet ja koetukset ovat luonnollinen seuraus erotetun väärästä käytöksestä.

Yhteistoiminta seurakuntien kesken

Kun jokin käsiteltävänä oleva tapaus vaatii yhteistoimintaa kahden tai useamman seurakunnan kesken, älkää empikö antaa tarvittavaa apua.

Jos henkilö on muuttanut seurakunnasta toiseen, älkää tehkö tuominta-asiasta kiistakysymystä.

Ovatko tosiasiat teidän tiedossanne? Voitteko te hoitaa tapauksen tehokkaimmin?

Jos väärinteossa mukana olleet henkilöt kuuluvat eri seurakuntiin, pyytäkää apua toisen seurakunnan (toisten seurakuntien) vanhimmilta ja käyttäkää hyväksenne heidän havaintojaan.

Oikeuskomiteat voivat toimia erikseen ja/tai yhdessä haastatellessaan yksilöitä varmistautuakseen tosiasioista ja selvittääkseen ristiriitaiset tiedot. (Sananl. 18:13,17)

Jos pidetään yhteinen kokous, kunkin seurakunnan oikeuskomitea toimii sen jälkeen yksinään ja käsittelee omaan seurakuntaansa kuuluvan henkilön (henkilöiden) asian.

Hyvät viestintäyhteydet ja yhteistoiminta vähentävät sitä mahdollisuutta, että tuomiot olisivat epäjohdonmukaisia keskenään.

Luottamuksellisuus

Älkää keskustelko yksityisistä tai oikeudellisista asioista perheenjäsentenne, esimerkiksi vaimonne, kanssa tai muiden sellaisten kanssa, jotka eivät ole asianosaisia. (w72 15/8 s. 382, 383)

Olkaa äärimmäisen huolellisia siinä, ettette epähuomiossa paljasta yksityisluonteisia tietoja puhuessanne puhelimessa, kun muita on kuuntelemassa tai kun jotkut ovat niin lähellä, että he voisivat mahdollisesti kuulla keskustelun.

Toisinaan jotkin monimutkaiset oikeudelliset tapaukset saattavat vaatia neuvottelemista jossakin toisessa seurakunnassa olevan kokeneen, kypsän vanhimman tai kierrosvalvojan kanssa.

Yleensä tulisi keskustella asiaan liittyvistä yksityiskohdista, mutta nimiä ei tulisi käyttää.

Jos asiasta neuvotellaan kierrosvalvojan kanssa tai jos olosuhteet vaativat sitä, että otatte yhteyttä Seuraan, nimien käyttö voi kuitenkin olla tarpeellista. (w871/9 s. 12-15 ; km 9/77 s. 6)

Olkaa huolellisia siinä, että säilytätte luottamuksellisuuden. (Sananl. 11:13; 15:22, "neuvonpito" = "luottamuksellinen puhe", UM)

Olkaa "Jumalan jäljittelijöitä"

Jehova on oikeuden Jumala; hän on armollinen, huomaavainen, rakkaudellinen ja kärsivällinen. (2. Moos. 34:6, 7; Ps. 37:28)

Kun olette tekemisissä veljienne kanssa, jäljitelkää Jehovaa ilmaisemalla näitä ominaisuuksia, niin tuotatte hänelle kunniaa ja olette siunaukseksi veljillenne. (Ef. 5:1)

5. JAKSO (b) Toiminta oikeuskomiteassa

"Kuulustellessanne veljiänne teidän on tuomittava vanhurskaasti." (5. Moos. 1:16, UM) Tuomitseminen sellaisissa asioissa, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja suhteisiin toisiin, on vakava vastuu. Vanhimmilla täytyy asiaa harkitessaan olla siitä kutakuinkin täydellinen kuva, jotta heidän ratkaisunsa eivät perustu osittaiseen tietoon tai henkilökohtaisiin tunteisiin. He tarvitsevat myös taivaallista viisautta voidakseen soveltaa Jumalan sanaa oikein ja ratkaistakseen, kuinka pitkälle heidän armon osoittamisensa tulisi ulottua. (Sananl. 28:13; Jaak. 2:13) Heidän täytyy kohdella jokaista ihmistä puolueettomasti kaikkina aikoina ja haluta, että hengellisesti sairaat tulevat jälleen terveiksi, koska muuten he syyllistyvät epäoikeudenmukaisuuteen ja rikkovat rakkauden lakia. -1. Tim. 5s, 21; Jaak. 2:1-9; 5:14, 15; w77 15/6 s. 272-278.

Vanhimmat ovat opettajia ja tuomareita

"Kaiken maan tuomarina" Jehova antaa tarvittaessa isällistä oikaisua ja kuria. (1. Moos. 18:25; Hepr. 12:5, 6)

Hän on järjestänyt vanhimpia toimimaan neuvonantajina ja tuomareina. (Jes. 1:26)

Tuomitsemalla vanhurskaasti voitte saada muita kääntymään takaisin synnin tieltä. (Sananl. 14:12; Jer. 10:23, 24)

Kannustakaa kaikkia palvelemaan jumalaa kokosieluisesti ja tottelemaan uskollisesti hänen vanhurskaita periaatteitaan.

Jeesuksen neuvojen soveltaminen joidenkin väärintekojen käsittelyssä

Jotkin syytökset koskevat vähäisiä väärinymmärryksiä, jotka asianomaisten tulisi selvittää keskenään. (Matt. 5: 23, 24; 6:12, 14; Ef. 4:25-27)

Matteuksen 18:15-17:ssä Jeesus antoi neuvoja sellaisten vakavien väärintekojen käsittelystä, jotka asianomaiset voisivat selvittää keskenään. (w81 15/11 s. 17-20; om s. 142-145)

Jeesuksen neuvot koskevat vakavia syntejä, jotka on tehty henkilökohtaisesti jotakuta vastaan, esimerkiksi petosta tai panettelua - niin vakavia syntejä, että ne voisivat johtaa henkilön poistamiseen seurakunnasta.

Se, joka uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä, ottaa ensimmäisen askeleen asian selvittämiseksi; vanhimmat voivat kannustaa häntä tekemään sen. (Matt. 18:15)

Toiseen askeleeseen sisältyy yhden tai kahden ihmisen ottaminen mukaan puhumaan tuon yksilön kanssa. (Matt. 18: 16)

Näiden tulisi mieluiten olla väitetyn väärinteon todistajia tai kunnioitettuja veljiä, tavallisesti vanhimpia, jotka voivat tutkia todisteita ja esittää neuvoja asian ratkaisemiseksi.

Se, joka uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä, ottaa kolmannen askeleen, tuo viimeisenä keinona asian seurakunnan eteen. (Matt. 18:17)

Jos seurakunnan vanhimmat eivät pysty saattamaan väärintekijää järkiinsä, häntä tulee kohdella "niin kuin kansojen ihmistä ja kuin veronkantajaa".

Oikeuskomitea

Muihin vakaviin väärintekotapauksiin vanhinten tulee kiinnittää erityishuomiota, jotta voitaisiin ratkaista, mitä tarvitaan katuvan väärintekijän auttamiseksi ja kaikkien seurakuntaan kuuluvien hengellisen terveyden varjelemiseksi.

Tällaisia syntejä ovat esimerkiksi aviorikos, haureus, luopumus ja juoppous. (Ks. 5. jakso (a) sivut 92-96.)

Rikkomuksen täytyy olla raamatullisesti niin vakava, että se voi johtaa erottamiseen.

Väärinteolla täytyy olla joko kaksi todistajaa tai se on täytynyt tunnustaa.

Jos todisteet ovat riittämättömät komitean muodostamiseksi, mutta on herätetty vakavia kysymyksiä, kaksi vanhinta voidaan määrätä tutkimaan asiaa.

Jos tarvitaan oikeuskomiteaa, valtakunnansalissa läsnä olevien vanhinten tulisi ratkaista, ketkä vanhimmat palvelevat komiteassa ja kuka on puheenjohtaja.

Vanhimmat ottavat huomioon, ketkä vanhimmat ovat pätevimpiä hoitamaan juuri sellaista tapausta kuin on tullut esiin. (km 9/77 s. 5, 6)

Jos tapaus on monimutkainen, oikeuskomiteaa ei tarvitse rajoittaa kolmeen jäseneen; on kenties aihetta, että siinä palvelee neljä tai jopa viisi kokenutta vanhinta.

Seurakunnassa voi olla samaan aikaan toiminnassa useampi kuin yksi oikeuskomitea esiin tulevien tapausten mukaan.

Vanhinten, joita pyydetään huolehtimaan tästä vastuutehtävästä, täytyy ilmaista taivaallista viisautta, osoittaa hyvää arvostelukykyä ja olla puolueettomia. (5. Moos. 1:13, 16-18)

Jehovan vanhurskaiden lakien ja periaatteiden perusteellinen tuntemus on välttämätöntä. (Ps. 19:8-12)

Heidän täytyy punnita asioita huolellisesti ja tajuta, että joidenkin seikkojen vuoksi tilanteet eroavat toisistaan.

Sen sijaan että vanhimmat etsisivät opastuksekseen jyrkkiä sääntöjä, periaatteiden tulisi ohjata heidän ajatteluaan; tuomitkaa kukin tapaus erikseen.

Ennen oikeudellisen tapauksen käsittelyä vanhinten tulisi kerrata huolellisesti jaksot 5 (a), 5 (b) ja 5 (c).

Heidän on ehkä myös tutkittava Seuran julkaisuja ja Seuralta tulleita uusimpia kirjeitä löytääkseen tietoja, jotka voivat soveltua asiaan tai olla hyödyllisiä.

Vanhimmat voivat luottaa siihen, että täsmällisen tiedon, kokemuksen ja tarkkanäköisyyden sekä Jumalan hengen avulla he voivat tuomita vanhurskaasti, viisaasti ja armollisesti.

Oikeudellisten tapausten käsitteleminen

Älkää lähettäkö henkilölle mitään kirjeitä, joissa häntä suoraan syytetään jostakin tietystä väärinteosta.

Kahden vanhimman on parasta puhua tuon henkilön kanssa ja pyytää häntä tulemaan tapaamaan oikeuskomiteaa.

Jos on tarpeellista lähettää kirjallinen kutsu, teidän tulisi ilmoittaa vain se, miten henkilön väitetäänmenetelleen, missä ja milloin kuulustelu pidetään ja miten hän voi ottaa yhteyttä puheenjohtajaan, jos järjestelyt eivät sovi hänelle.

Jos syytetty haluaa tuoda mukanaan todistajia, jotka voivat puolustaa häntä kyseisessä asiassa, hän voi tehdä siten.

Jos syytetty jättää toistuvasti tulematta kuulusteluun, komitea etenee asian käsittelyssä, mutta ei tee päätöstä, ennen kuin todisteita ja kaikkia todistajanlausuntoja on harkittu.

Komitean ei tulisi ryhtyä toimiin henkilöä vastaan, jolleivät todisteet selvästi osoita sitä tarpeelliseksi.

Se, että ei ilmaannu komitean eteen, ei itsessään ole todiste syyllisyydestä.

Täytyy olla kaksi tai kolme silminnäkijää, ei vain henkilöitä, jotka toistavat sen, mitä he ovat kuulleet; mihinkään toimiin ei voida ryhtyä, jos todistajia on vain yksi. (5. Moos. 19:15; Joh. 8:17)

Joko kirjallinen tai suullinen tunnustus (väärinteon myöntäminen) voidaan hyväksyä ratkaisevaksi todistukseksi; muita vahvistavia todisteita ei tarvita. (Joos. 7:19)

Voimakas aihetodiste, esimerkiksi raskaus tai todisteet (ainakin kahden silminnäkijän vahvistamat) siitä, että syytetty on ollut koko yön samassa talossa vastakkaista sukupuolta olevan kanssa (tai samassa talossa tunnetun homoseksualistin kanssa) sopimattomissa olosuhteissa, on pätevä.

Nuorten todistus voidaan ottaa huomioon; vanhinten tehtävänä on ratkaista, vaikuttaako se totuudelliselta.

Ei-uskovien todistus voidaan myös ottaa huomioon, mutta sitä täytyy punnita huolellisesti.

Jos samankaltaisella väärinteolla on kaksi tai kolme todistajaa, mutta kukin heistä on eri tapauksen todistaja, heidän todistuksensa voidaan ottaa huomioon.

Tällaisia todisteita voidaan käyttää syyllisyyden vahvistamisessa, mutta on suositeltavaa, että samalle väärintekotapaukselle on kaksi todistajaa.

Tuomitseminen vanhurskaasti, viisaasti ja armollisesti

Vanhinten täytyy ilmaista viisautta, kun he tekevät tutkivia kysymyksiä, ja jumalisia ominaisuuksia, kun he tuomitsevat.

Antaessanne neuvoja tai tehdessänne ratkaisuja älkää esittäkö mielipiteitä; pitäkää huolta siitä, että tuomitsette vanhurskaasti. (5. Moos. 1:16, 17)

Teidän täytyy kysyä asiaankuuluvia, hienotunteisia kysymyksiä erottaaksenne pääasiat ja saadaksenne selville, miten tai miksi jokin ongelma kehittyi.

Tutkivien kysymysten ei tulisi mennä tarpeettomiin yksityiskohtiin, varsinkaan silloin, kun kyse on sukupuolisesta väärinkäytöksestä, jollei se ole ehdottoman välttämätöntä, esimerkiksi silloin kun ratkaistaan, syyllistyttiinkö porneiaan.

Vanhinten tulee kohdella syytettyä huomaavaisesti ja kunnioittavasti, ei koskaan karkeasti. (w89 15/9 a. 19)

Etsikää jumalallista viisautta avuksenne pystyäksenne yhdistämään Raamatun lakeja herätettyihin kiistakysymyksiin tai tarkasteltavana oleviin syytöksiin. (Jaak. 1:5; 3:17,18)

Teidän täytyy olla armollisia eli armeliaita tuominta-asioissa osoittamalla sääliä annettavassa tuomiossa ja myös ilmaisemalla ystävällistä huomaavaisuutta ja sääliväisyyttä yrittäessänne sekä saattaa väärintekijöitä katumukseen että parantaa ja palauttaa ennalleen niitä, jotka katuvat. (Room. 2:4; Jaak. 5:14-16; Juud. 22, 23)

Niissä tapauksissa, joissa on vahvistettu, että vakava synti on todella tehty, oikeuskomitean tulisi harkita seuraavankaltaisia seikkoja:

Onko todisteita siitä, että henkilö on kaivannut vääriä asioita ja tieten tahtoen hankkinut itselleen vaikeuksia? Vai antoiko hän hetkellisesti periksi heikkoudelle? (Jaak. 4:1)

Oliko häntä varoitettu siitä, että hänen menettelynsä johtaisi vaaraan? (1. Tess. 5:14)

Onko joitakin lieventäviä asianhaaroja, esimerkiksi tunne-elämän tai mielenterveyden häiriöitä tai joutuminen jonkinlaisen hyväksikäytön uhriksi menneisyydessä, jotka tulisi ottaa huomioon?

Oliko kyse vain yhdestä rikkomuksesta vai syyllistyttiinkö siihen useammin kuin kerran?

Tunnustiko hän vapaaehtoisesti vai täytyikö toisten syyttää häntä, ennen kuin hän tunnusti?

Oliko hän haluton puhumaan pikemmin syvän häpeän kuin katumuksen puutteen vuoksi?

Osoittaako hän ennen kaikkea aitoa katumusta ja ilmaiseeko hän sydämestä lähtevää halua karttaa väärinteon toistamista?

Vaikka väärintekijä olisikin syyllinen vakavaan rikkomukseen, oikeuskomiteaan kuuluvat vanhimmat ymmärtävät, että heidän tavoitteensa on palauttaa väärään menettelyyn langennut kohdalleen, mikäli se on mahdollista. (Juud. 23)

Jos hän kuuntelee heitä ja osoittaa katumusta, hän voi pysyä edelleen veljenä ja säästyä siten erottamiselta. (Sananl. 19:20; vrt. Matt. 18:15-17)

Loppujen lopuksi sitä, tulisiko henkilö erottaa, ei ratkaise väärinteon vakavuus eikä aiheutettu huono julkisuus; ratkaiseva seikka sen sijaan on yksilön vilpitön katumus tai sen puuttuminen.

Jotkut ilmaisevat katumusta heti synnintekonsa jälkeen ryhtymällä viipymättä toimiin sen tunnustamiseksi; toiset ilmaisevat katumusta myöhemmin, kenties vasta oikeuskomitean kanssa pidettävässä kokouksessa. (w80 1/5 s. 30, 31)

Henkilölle on eduksi, jos hän tunnustaa vapaaehtoisesti, mutta ratkaiseva tekijä on se, katuuko hän.

Teidän on todella syytä punnita katumusta koskevia väitteitä huolellisesti silloin, kun joku on osoittanut syylliseksi teeskentelyyn, valehtelemiseen tai tahallisiin pettämisyrityksiin.

Olkaa myös varovaisia silloin, kun on ilmeistä, että väärää tekoa oli harkitusti suunniteltu, ehkäpä kylmästi laskelmoiden.

Tällainen on aivan eri asia kuin se, että joku antaa periksi inhimillisen heikkouden vuoksi houkuttelevien olosuhteiden odottamattomassa paineessa.

Tuomio yhteydessä katumukseen

Vanhinten täytyy pystyä havaitsemaan väärintekijän ilmaisevan aitoa katumusta. (w81 1/11 s. 24-26, it-2 s. 770-774)

Aito katumus on välttämätöntä väärintekijöille, koska se on ensimmäinen askel takaisin Jumalan luokse pääsemisessä. (Room. 2:4)

On erityisen tärkeää varmistua katumuksen aitoudesta silloin, kun kyse on toistetusta synnistä, synnin harjoittamisesta.

Jos räikeän synnin tekemistä on jatkunut pitkän aikaa, katumuksen aitouden ratkaisemisessa tulisi olla erityisen huolellinen. (w81 1/11 s.26)

Olivatko pelko ja heikkous syynä siihen, että hän ei tullut heti tunnustamaan, vai onko hän paha ja yrittääkö hän pettää seurakuntaa?

Katumus ilmenee yleensä katumukseen sopivista teoista, joita tehdään ennen komitean pitämää kuulustelua tai sen aikana. (Vrt. Apt. 26:20.)

Onko henkilö murtuneena rukoillut Jehovaa ja etsinyt hänen anteeksiantoaan ja armoaan?

Varoitus: joidenkuiden väärintekijöiden, vaikka he katuvat, on vaikea rukoilla. (Jaak. 5:14)

Onko hän myöntänyt väärintekonsa joko vapaaehtoisesti joillekuille vanhimmille ennen kuulustelua tai syyttäjiensä edessä?

Varoitus: Jotkut ovat niin syvästi häpeissään, että he ovat haluttomia puhumaan. Tai heidän on vaikea ilmaista ajatuksiaan.

Onko hän korvannut aiheuttamansa vahingon, ilmaissut haluavansa tehdä siten, tai pyytänyt anteeksi niiltä, joita hän on loukannut, niiltä joita hänen syntinen menettelynsä on vahingoittanut?

Mikä näyttää olevan vaikuttimena hänen ilmaisemaansa murheeseen, tunnonvaivoihin ja pahoillaan oloon?

Onko se maailmallista murhetta (mielipahaa sen vuoksi, että on joutunut kiinni) vai sydämestä lähtevää jumalallista murhetta? (2. Kor. 7:8-11)

Onko hän syvästi pahoillaan siitä, että hänen suhteensa Jehovaan on vahingoittunut, onko hänellä tunnonvaivoja sen häpeän vuoksi, jota hän on aiheuttanut Jehovan nimelle ja kansalle, ja kaipaako hän vilpittömästi sitä, että hän pääsisi takaisin Jumalan suosioon?

Sisältyykö hänen asenteeseensa sydämestä lähtevä huonon menettelyn hylkääminen vastenmielisenä, vihattavana? (Room. 12:9)

Toisinaan tarvitaan ehkä enemmän kuin yksi kokous, jotta ojennus tavoittaisi väärintekijän sydämen ja saisi hänet katumaan.

Oikeuskomitean velvollisuus ei kuitenkaan ole tavata väärintekijää kerran toisensa jälkeen tai panna sanoja hänen suuhunsa ja yrittää pakottaa hänet katumaan, jos on selvää, että hänen murheensa ei ole jumalista.

Kaikissa tapauksissa oikeuskomitean kuuluvien vanhinten täytyy punnita seuraavanlaisia tekijöitä:

Jos vakaviin synteihin syyllistyneen kohdalleen palauttamiseksi on tehty järkevästi ottaen kaikki mahdollinen eikä hän kadu, hänet täytyy erottaa. (1. Kor. 5:1, 9-13)

Teidän täytyy osoittaa kunnioitusta Jehovan vanhurskauden ja pyhyyden mittapuita kohtaan.

Samat periaatteet ohjaavat oikeuskomitean ratkaisua, kun on kysymys takaisin ottamisesta.

Tuomintavastuu on raskas vastuu

Tuomitseminen asioissa, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja suhteisiin toisiin, on vakava vastuu; se vaatii tasapainoa, tarkkanäköisyyttä ja ymmärrystä. Luottakaa Jehovan opastavaan henkeen.

Oikeuskomiteaan kuuluvien vanhinten täytyy punnita huolellisesti sekä yksilön että koko seurakunnan etuja. (Juud. 3, 4, 22, 23)

Teidän täytyy tuntea syvästi Jumalan edessä velvollisuutenne estää väärintekemisen soluttautuminen seurakuntaan.

Samalla sen tavan, jolla kohtelette veljiänne, täytyy aina heijastaa Jehovan viisaita ja armollisia menettelytapoja.

5. JAKSO (c) Väärintekotapausten käsittely viisaasti ja armollisesti

Kun ihminen kapinoi Eedenissä, Jehova ryhtyi viipymättä toimiin. (1. Moos. 3:8-19, 23, 24) Nykyään vanhinten täytyy käsitellä väärintekotapaukset ja siten suojella seurakunnan hengellisyyttä. Samoin heidän tulisi olla hyvin selvillä siitä, miten Raamatun lait ja periaatteet soveltuvat.

Kun teidät määrätään vanhimpina huolehtimaan jostakin oikeudellisesta pulmasta, on hyödyllistä käyttää riittävästi aikaa Raamatun, Seuran julkaisujen ja kaikkien niiden Seuralta tulleiden erikoiskirjeiden tutkimiseen, joissa saattaa olla tuohon nimenomaiseen tapaukseen soveltuvaa tietoa. Tällaisen aineiston tarkasteleminen rukoillen olisi sopivaa, ennen kuin komitea aloittaa asiankäsittelyn.

Ennen oikeuskomitean muodostamista

Sen, joka on jonkin vakavan synnin todistaja, tulisi kehottaa väärintekijää ilmoittamaan asiasta vanhimmille.

Hän voi kehottaa väärintekijää etsimään apua vanhimmilta ja tunnustamaan; jos väärintekijä ei tee siten, silloin todistaja ilmoittaa asiasta vanhimmille. (w85 15/11 s. 19-21)

Jos syytetty ei osoita vastakaikua, kahden vanhimman tulisi yrittää keskustella asiasta hänen kanssaan. Jos hän kieltää väärinteon, niin että on vain yhden veljen sana toisen sanaa vastaan, jättäkää asia Jehovan käsiin. (1. Tim. 5:19, 24, 25)

Kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan ehkä ole viisasta, että todistaja kohtaa syytetyn yksinään.

Jos syytetyn samantapaiselle synnille on olemassa toinen todistaja, se olisi peruste oikeuskomitean muodostamiselle. (Ks. 5. jakso (b) sivu 111.)

Menettelytapa oikeuskomitean pitämässä kuulustelussa

Sen jälkeen kun on aloitettu rukouksella, puheenjohtaja kertoo syyn kokoukseen.

Hän voi esittää aluksi jonkin ajatuksen Raamatusta, esimerkiksi Sananlaskujen 28:13:sta tai Jaakobin 5:14, 15:stä.

Ilmaisemalla haluavansa auttaa vanhimmat voivat saada syytetyn tuntemaan olonsa rauhalliseksi. (w89 15/9 s. 19, 20)

Jos syytetty ei myönnä syyllisyyttään, hänelle tulisi ilmoittaa, ketkä ovat esittäneet syytteen (syytteet) häntä vastaan.

Syyttäjien tulisi halukkaasti kantaa vastuunsa, kuten Israelissa vaadittiin. (5. Moos. 17:6, 7; 19:16-21)

Todistajien ei tulisi olla läsnä koko kuulustelun ajan, koska heidän ei tarvitse kuulla yksityiskohtia ja todistuksia, jotka eivät koske heitä.

Väärinteon todistajien tulisi kuitenkin olla läsnä, jos käy tarpeelliseksi jatkaa syytetyn ojentamista "kaikkien katselijoiden edessä". (1. Tim. 5:20)

Komitea pyrkii tutkivin kysymyksin saamaan selville tosiasiat ja syytetyn asenteen.

Osoittavatko kahdelta todistajalta tai muutoin saadut todisteet riittävän selvästi, että henkilö on todellakin syyllinen vakavaan väärintekoon? (5. jakso (b) s. 111) Erotelkaa toisistaan nimenomaiset rikkomukset ja saatavissa olevat todisteet.

Vaikka ei olekaan tarkoituksenmukaista ryhtyä erikoisponnistuksiin tai pitkittää tapausta tarpeettomasti, taitava Jumalan sanan käyttö voi tavoittaa henkilön sydämen ja saattaa hänet katumukseen.

Vanhinten tulisi olla nopeita kuuntelemaan mutta hitaita ottamaan kantaa jonkin näkemyksen puolesta tai asettumaan jommallekummalle puolelle.

Tehkää johtopäätökset ja ratkaisut vasta sen jälkeen, kun olette kuulleet kaikki tosiasiat. (Sananl. 18:13)

Jos syyllisyydestä saadaan vahvistus, ojentakaa väärintekijää Jumalan sanan avulla ja osoittakaa tuon synnin sekä niiden askeleiden vääryys, jotka ovat voineet johtaa siihen.

Teidän on ehkä tehtävä se niiden synnin todistajien ("katselijoiden") edessä, jotka ovat antaneet lausuntonsa.

Raamatullisen keskustelun ja kaikkien todisteiden esittämisen jälkeen lähettäkää syytetty ja kaikki todistajat pois ja tarkastelkaa huolellisesti todisteita ja syytetyn asennetta.

Jos syytös tai syyte on näytetty toteen, katuuko väärintekijä? Jos ilmenee katumusta, miten sitä osoitettiin? (5. jakso (b) s. 112-115)

Riippuen siitä, onko syyllisyys todistettu ja katumusta osoitettu, päättäkää, mihin toimiin mahdollisesti tulee ryhtyä.

Lykätkää päätöksentekoa monimutkaisessa tapauksessa, jos ette ole varmoja Raamatun ohjeista ja Seuran neuvoista.

Älkää kuitenkaan pitkittäkö päätöksentekoa tarpeettomasti, koska se voi vaikuttaa haitallisesti syytettyyn ja seurakuntaan.

Jos väärintekijä on syyllinen räikeään syntiin, mutta ilmaisee todisteita jumalisesta katumuksesta, vaikkapa vasta kuulustelussa, oikeuskomitean antama ojennus saattaa riittää; erottaminen ei ehkä ole välttämätön. (2. Tim. 4:1, 2; Tiit. 1:9; w83 1/5 s. 30, 31)

Jotkut väärintekijät ovat menneet niin pitkälle synnin harjoittamisessa tai ovat niin monesti olleet petollisia, että voi olla vaikea hyväksyä väitettä katumuksesta. (1. Kor. 5:3-5, 13)

Jos henkilö on syyllistynyt johonkin sellaiseen vakavaan syntiin, joka mainitaan jaksossa 5 (a) sivuilla 92-96, ja on katumaton sekä sydämeltään todella paha ja/tai on päättänyt jatkaa jumalaa häpäisevää menettelyä, hänet täytyy erottaa, poistaa.

Jos erottaminen on välttämätön, edetkää asiassa seuraavan väliotsikon alla esitetyllä tavalla.

jos erottaminen ei ole välttämätön, mutta syytetty on syyllistynyt räikeään syntiin, katsokaa väliotsikon "Oikeuskomitean antamaa ojennusta koskevia seikkoja" alla olevaa aineistoa sivuilta 123 ja 124.

Jos päätöksenä on erottaminen

Ilmoittakaa väärintekijälle, että hän voi valittaa kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa, jos hänen mielestään ratkaisussa on tapahtunut vakava erehdys. (om s. 147; km 1/80 s. 4)

Olkaa myönteisiä ja vakuuttakaa hänelle, että anteeksianto on mahdollinen, jos hän todella katuu; hän saattaa olla ahdistuneessa mielentilassa.

Jos valitus jätetään määräajan kuluessa, mitään ilmoitusta ei tehdä valituksen tulosta odotettaessa.

Sitä ennen syytetyn ei sallita vastata eikä pitää rukouksia kokouksissa eikä nauttia erikoispalveluseduista. (om s. 147)

Jos syytetty valittaa mutta jättää sitten tahallaan saapumatta valituskuulusteluun, erottamisesta tulisi ilmoittaa sen jälkeen, kun on ryhdytty järkeviin ponnistuksiin yhteyden saamiseksi häneen joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse.

Jos valitusta ei tehdä seitsemän päivän kuluessa, ilmoittakaa erottamisesta.

Antakaa seitsemän päivän valitusajan kulua, vaikka henkilö sanookin, ettei hän halua valittaa.

Esivalvojan tulisi tarkistaa ilmoitus sen varmistamiseksi, että se on Seuran esittämien ohjeiden mukainen.

Haaratoimistolle tulisi ilmoittaa Seuran valmistamilla lomakkeilla henkilön nimi, erottamisen raamatullinen syy ja toimenpiteen päivämäärä. (S-77- ja S-79-lomakkeet)

Samanlainen raportti tehdään, kun joku eroaa järjestöstä. (S-77- ja S-79-lomakkeet)

Komitean tulisi laatia tapauksesta kirjallinen selonteko ja sulkea se kirjekuoreen, joka pannaan seurakunnan arkistoon.

Jos erotettu muuttaa toiselle paikkakunnalle, uudessa seurakunnassa ei tulisi ilmoittaa lavalta hänen olevan erotettu.

Julistajia voidaan neuvoa yksityisesti, jos he epähuomiossa ovat tekemisissä tällaisen henkilön kanssa.

Oikeuskomitean antamaa ojennusta koskevia seikkoja

Ojentamiseen sisältyy väärinteon näyttäminen toteen ja väärintekijän saaminen vakuuttuneeksi erheestään.

Oikeuskomitean antamaan ojennukseen sisältyy siksi enemmän kuin vain päätöksen tekeminen tai siitä Ilmoittaminen. (w78 15/3 s. 16, 17)

Tavoitteena on auttaa henkilöä lopettamaan pahan tekeminen ja vakiintumaan sen harjoittajaksi, mikä on hyvää.

Auttakaa häntä ymmärtämään, miten jotkin muut, vähemmän vakavat synnit ovat voineet saada hänet tällä tavalla poikkeamaan vakavasti Jehovan laista.

Joitakuita väärintekijöitä oikeuskomitean tulee ehkä ojentaa ankarasti, jotta heidät saatettaisiin katumukseen. (Tiit. 1:13 )

Toisinaan oikeuskomitean on sopivaa antaa ojennusta "kaikkien katselijoiden edessä". (1. Tim. 5:20 )

Pitäkää huolta siitä, että pidätte kiinni Raamatun ja järjestön ohjeista, kun näin tehdään. (w81 1/11 s. 24, 26, 27)

"Katselijat" voivat olla niitä, jotka ovat läsnä todistajina komitean johtamassa kuulustelussa, tai niitä, jotka tietävät synnistä.

Jos siihen on hyviä syitä, oikeuskomitean antamasta ojennuksesta voidaan esittää ilmoitus seurakunnalle. (w88 15/11 s. 18; w81 1/11 s. 26, 27)

Synnin pahuus tai vakavuus ei ratkaise sitä, ilmoitetaanko oikeuskomitean antamasta ojennuksesta.

Sellaisissa tapauksissa, joissa synti on tullut laajalti tunnetuksi tai epäilemättä tulee tunnetuksi, ilmoitusta ehkä tarvitaan seurakunnan maineen suojelemiseksi.

Komitealla saattaa olla erityisiä syitä siihen, että seurakunnan tulee olla jossain määrin varuillaan katuvan väärintekijän suhteen. Kenties hänelle oli annettu useita kertoja neuvoja niistä askeleista, jotka johtivat samanlaiseen väärintekemiseen

Joissakin tapauksissa vanhimmista saattaa tuntua siltä, että on tarpeen varoittaa seurakuntaa kyseisestä käytöstavasta.

Jos niin halutaan ja jos mitään ilmoitusta ei tehdä, voidaan milloin tahansa pitää puhe, jossa esitetään selvästi, mitä Raamattu sanoo aiheesta.

Jos oikeuskomitean antamasta ojennuksesta ilmoitetaan, tällainen puhe voidaan pitää muutaman viikon kuluttua ilmoituksesta.

Mitään sellaista ei tulisi sanoa, mikä yhdistäisi jonkun tähän käsiteltävänä olevaan syntiin. Tarkastelkaa sen sijaan raamatullisia periaatteita tällaisen syntisen käytöksen vakavuudesta ja siitä, miten sitä kartetaan.

Kaikissa oikeuskomitean antamaa ojennusta koskevissa tapauksissa asetetaan rajoituksia.

Jos väärintekijä on vanhin, avustava palvelija tai tienraivaaja, hänet tulisi poistaa tehtävästään. (w78 15/3 s. 22)

On tärkeää, että oikeuskomitea seuraa sellaisen henkilön hengellistä edistymistä, jolle on asetettu oikeudellisia rajoituksia; sopivaa neuvontaa ja hengellistä rohkaisua tulisi antaa aika ajoin. (w81 1/11 s. 27; km 3/75 s. 4)

Rajoitukset tulisi poistaa aikanaan, kun henkilön hengellisen elpymisen havaitaan antavan siihen aihetta.

Jos veli, jolle oikeuskomitea on äskettäin antanut ojennusta, muuttaa toiseen seurakuntaan, on välttämätöntä ilmoittaa tuon seurakunnan vanhimmille kaikista mahdollisista rajoituksista, jotka ovat voimassa.

Näin hänen uuden seurakuntansa vanhimmat voivat jatkaa hänen etujensa palauttamisen valvomista ja auttaa häntä täysin toipumaan hengellisesti.

Uudessa seurakunnassa ei esitetä mitään ilmoitusta aiemmasta oikeuskomitean antamasta ojennuksesta. (km 3/75 s. 4)

Oikeudellisista päätöksistä valittaminen

Jos syytetty uskoo, että ratkaisussa tehtiin erehdys, hänen tulisi ilmoittaa kirjallisesti, miksi hän valittaa, ja esittää valituksensa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hänelle tiedotettiin komitean päätöksestä.

Hänen kirjallinen lausuntonsa tulisi osoittaa sille oikeuskomitealle, joka teki asiassa ratkaisun.

Oikeuskomitean puheenjohtaja ottaa viipymättä yhteyttä kierrosvalvojaan, joka sitten nimittää vanhimpia palvelemaan valituskomiteassa.

Jos mahdollista, niiden vanhinten, jotka kierrosvalvoja valitsee käsittelemään valitusta, ei tulisi olla samasta seurakunnasta kuin alkuperäinen komitea.

Jos valituksen perusteet eivät käy selvästi ilmi kirjallisesta lausunnosta, yrittäkää päätellä, mitä seuraavista asioista väitetään:

Hän väittää, että kyse ei ollut rikkomuksesta, jonka vuoksi voitaisiin erottaa.

Valitus tulisi käsitellä, vaikka se ei tuntuisikaan hyvin perustellulta. (km 1/80 s. 4)

Jos henkilö valittaa sen jälkeen, kun seitsemän päivää on kulunut, ottakaa heti yhteyttä Seuraan ohjeiden saamiseksi.

Kuulustelu pidetään samalla tavalla kuin ensimmäinen oikeuskomitean pitämä kuulustelu.

Saattaa olla välttämätöntä kuulla uudelleen kaikki tapaukseen liittyvät todisteet, sekä ne, jotka alun perin esitettiin että kaikki uudet, nyt saatavissa olevat todisteet.

Alkuperäistä tapausta käsitelleen oikeuskomitean tulisi olla läsnä valituskuulustelu(i)ssa.

Ennen valituskuulustelua alkuperäisen komitean tulisi antaa valituskomitealle täytetyt S-77- ja S-79-lomakkeet sekä kaikki kirjallinen aineisto, joka sillä on ensin pidety(i)stä kuulustelu(i)sta.

Jos joko alkuperäisen komitean tai syytetyn mielestä aikaisempaa todistusta tai todisteita muutetaan, asia voidaan mainita sen jälkeen, kun tuo muutetuksi väitetty todistusaineisto on esitetty.

Todisteiden esittämisen jälkeen valituskomitean tulisi harkita asiaa yksityisesti.

Valituskomitean on ehkä tarpeen tehdä kysymyksiä erikseen joko alkuperäiselle komitealle tai syytetylle.

Valituskomitean tulee päätellä, tehtiinkö ratkaisussa erehdys vai oliko päätös käytettävissä olleiden tietojen mukaan pohjimmiltaan oikea; sen tulisi myös ottaa selville, millainen oli syytetyn asenne alkuperäisen komitean pitämässä kuulustelussa.

Valituskomitean tulee varmistua siitä, oliko alkuperäisellä toimenpiteellä raamatullinen perusta ja katuiko asianomainen alkuperäisen oikeuskomitean käsitellessä asiaa.

Komitea on saattanut jättää joitakin lieventäviä asianhaaroja huomioon ottamatta, esimerkiksi lapsena koetun jonkinlaisen pahoinpitelyn tai hyväksikäytön, tunne-elämän tai mielenterveyden häiriöt tai muita vastaavia seikkoja.

Vaikka nämä eivät oikeutakaan väärintekemiseen, perimmäisen syyn tai tunne-elämän tai mielenterveysongelmien syiden ymmärtäminen voi auttaa komitean päätymään tasapainoiseen ja sääliväiseen ratkaisuun. (w90 15/2 s. 21-23; w84 1/1 s. 27-31)

Väärintekijä saattaa myöntää syyllistyneensä siihen tekoon, jonka vuoksi hänet erotettiin, mutta väittää katuneensa alkuperäisen oikeuskomitean käsitellessä asiaa. (w83 1/5 s. 30, 31)

Valituskomitea tutkii todisteita nähdäkseen, oliko hän katunut aidosti. (5. jakso (b) s. 112-115; w81 1/11 s. 25, 26)

Valituskomitea saattaa havaita, että vaikka alkuperäinen erottamisen peruste ei ollut pätevä, erottamiseen on muita päteviä syitä.

Jos näin tapahtuu, asianomaiselle tulisi antaa riittävästi aikaa, tarvittaessa jopa useita päiviä, esittää mitä tahansa todisteita tai todistajia, joiden hän ajattelee kumoavan uudet syytökset.

Jos uudet syytökset kuitenkin osoitetaan tosiksi ja jos henkilö ei ilmaise aitoa katumusta, valituskomitea voi päättää erottaa hänet näillä uusilla perusteilla.

Valituskomitean tulisi silloin ilmoittaa syytetylle päätöksestään pitää erottaminen voimassa ja ilmoittaa hänelle myös takaisin ottamista varten tarvittavista askeleista.

Tulisi tehdä uudet S-77- ja S-79-lomakkeet, joissa esitetään oikeat tiedot, ja ne tulisi lähettää haaratoimistoon yhdessä alkuperäisten lomakkeiden ja tapaukseen liittyvän kirjeenvaihdon kanssa.

Kun valituskomitea pitää erottamisen voimassa, valitusoikeutta ei enää ole. Jos asianomainen kuitenkin edelleen uskoo, että ratkaisussa on tapahtunut vakava erehdys, valituskomitean tulisi ilmoittaa hänelle, että hän voi toimittaa puolustuksensa kirjallisena valituskomitealle seitsemän päivän kuluessa haaratoimistoon lähettämistä varten.

Valituskomitea liittää tämän lausunnon niiden tietojen mukaan, jotka lähetetään haaratoimistoon.

Erottamisilmoitusta ei silloin tulisi tehdä, ennen kuin haaratoimistosta saadaan lausunto asiasta.

Jos mitään väitettä ratkaisussa tapahtuneesta vakavasta erehdyksestä ei toimiteta kirjallisena valituskomitealle seitsemän päivän kuluessa (niin kuin edellä on esitetty), valituskomitean tulisi lähettää S-77- ja S-79-lomakkeet ja kehottaa alkuperäistä komitean ilmoittamaan erottamisesta.

Jos valituskomitea on eri mieltä erottamispäätöksestä sen tulisi keskustella päätöksestä alkuperäisen oikeuskomitean kanssa yksityisesti

Jos molemmat komiteat ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöä ei tulisi erottaa, hänelle tulisi ilmoittaa siitä.

Jos molemmat komiteat ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöä ei tulisi erottaa, hänelle ei tulisi ilmoittaa siitä.

Valituskomitea lähettää haaratoimistoon lyhyen selostuksen molempien komiteoiden yhteisestä päätöksestä olla erottamatta asianomaista, ja siinä tulisi selvästi mainita, että alkuperäinen oikeuskomitea on yhtä mieltä päätöksen kanssa.

Alkuperäinen komitea saa kirjeestä kopion, jota säilytetään suljetussa kirjekuoressa seurakunnan luottamuksellisten asioiden arkistossa.

Toisinaan alkuperäisen komitean ja valituskomitean mielipiteet saattavat erota toisistaan.

Tällaisessa tilanteessa asianomaiselle ei tulisi antaa minkäänlaisia viitteitä valituskomitean johtopäätöksistä. Kertokaa hänelle vain, että asian käsittely on kesken.

Valituskomitean tulisi lähettää haaratoimistoon S-77- ja S-79-lomakkeet sekä kirje, jossa esitetään syyt sen päätökseen, ja liittää mukaan myös alkuperäisen komitean kirje, jossa se kertoo, minkä vuoksi se on eri mieltä.

Valituskomitea antaa alkuperäiselle komitealle kopion raportistaan. Molemmat komiteat odottavat haaratoimiston vastausta.

Saattaa olla, että toinen tai molemmat komiteat ovat jättäneet joitakin tärkeitä näkökohtia huomioon ottamatta.

Haaratoimisto esittää mielellään ajatuksia tällaisista näkökohdista ja antaa raamatullista lisäapua tarpeen mukaan. Nämä tiedot toimitetaan valituskomitealle.

Uudet kokoukset syytetyn kanssa tai komiteoiden kesken voivat olla välttämättömiä tapauksen saattamiseksi päätökseen tai voi olla, että niitä ei tarvita.

Sen jälkeen kun kaikki komiteoiden väliset mielipide-erot on selvitetty haaratoimiston mainitsemien raamatullisten periaatteiden valossa, valituskomitean tulisi ilmoittaa asianomaiselle päätöksestä.

Jos päätöksenä on erottaminen, alkuperäinen oikeuskomitea järjestää ilmoituksen esittämisen seurakunnalle.

Takaisin ottaminen

Vaikka erotettujen takaisin ottamisessa ei tulisikaan kiirehtiä, takaisinottoanomusta tulisi harkita, kun sellainen esitetään.

Kerran vuodessa vanhimmisto tarkastelee seurakunnan alueella asuvien erotettujen tai eronneiden luetteloa. Vanhimmat käyvät kaikkien valitsemiensa luona nähdäkseen, haluavatko he palata takaisin. (w91 15/4 s. 22, 23)

Vanhimmisto määrää kaksi vanhinta tekemään kunkin käynnin, mieluiten sellaisia vanhimpia, jotka tuntevat tapauksen.

Yhden tai kahden lyhyen käynnin aikana vanhimmat voivat ystävällisesti selittää, mitä henkilö voi tehdä palatakseen.

He raportoivat tuloksista seurakunnan palveluskomitealle, ja vanhimmistolle ilmoitetaan asiasta seuraavassa vanhinten kokouksessa.

Jos joku tekee kysymyksen takaisin ottamisesta tai jos hän menettelyään muuttamalla esittää todisteita katumuksesta ja haluaa tulla otetuksi takaisin, tehtävään määrätyt vanhimmat voivat puhua hänen kanssaan ja selittää ystävällisesti, mitä hänen tulee tehdä, jotta hänet otettaisiin takaisin.

On eduksi, jos ne vanhimmat, jotka palvelivat asianomaisen erottaneessa oikeuskomiteassa palvelevat myös takaisin ottamista harkitsevassa komiteassa, jos se on mahdollista ja jos he palvelevat yhä vanhimpina siinä seurakunnassa, joka käsittelee takaisinottoanomuksen.

Aito katumus ja väärän menettelyn hylkääminen - ei muiden asenne tai pelkkä ajan kuluminen - ovat tärkeimmät tekijät ratkaistaessa sitä, milloin joku voidaan ottaa takaisin. (1. Kor. 5:1, 11-13; 2. Kor. 2:6, 7)

Vanhinten tulisi pitää huolta siitä, että erotetulla on -ollut riittävästi aikaa todistaa, että hänen ilmaisemansa katumus on aitoa. (it-2 s. 771)

Tarkastelkaa hänen elämäänsä kokonaisuutena. Osoittaako se nyt, että hän katuu? (w77 15/6 s. 278)

Jos osoittaa, vanhimmat varovat menemästä äärimmäisyyksiin ja vaatimasta kohta kohdalta sellaisten syntien tunnustamista, joita ei ole ehkä selvästi todistettu.

Kun on todisteita salaliitosta, jonka jotkut ovat tehneet päästäkseen eroon puolisostaan ja mennäkseen naimisiin toistensa kanssa, tulisi kulua melkoisesti aikaa, ennen kuin asianomaisia voidaan kuulla takaisin ottamista koskevassa asiassa. (w80 1/2 s. 31, 32)

Jos tullaan siihen tulokseen, että väärintekijä katuu vilpittömästi, on lopettanut entisen väärän käytöksensä ja tekee katumukseen sopivia tekoja, hänet voidaan ottaa takaisin. (Vrt. Apt. 26:20. )

Päätöksen takaisin ottamisesta tekee sen seurakunnan oikeuskomitea, joka suoritti erottamisen. Sihteerin tulisi viipymättä allekirjoittaa ja palauttaa S-79b-kortti Seuralle. (om s. 149)

Jos erotettu on muuttanut, paikallinen oikeuskomitea voi käsitellä hänen takaisinottoanomuksensa siellä, missä hän nyt käy kokouksissa. Sen jälkeen tämä komitea antaa suosituksensa sen seurakunnan vanhimmistolle, joka erotti hänet.

Jos nuo kaksi seurakuntaa sijaitsevat kohtuullisen lähellä toisiaan, sen seurakunnan oikeuskomitean, joka suoritti erottamisen, tulisi tavata erotettu saatuaan suosituksen sen seurakunnan komitealta, jolle hän esitti takaisinottoanomuksensa.

Takaisin ottamisesta ilmoitetaan sekä siinä seurakunnassa, jossa kyseinen henkilö erotettiin, että siinä seurakunnassa, jossa hän tällä hetkellä käy.

Vanhinten tulisi huolehtia siitä, että henkilölle todella järjestetään apua, jotta hän saisi hengellisen terveytensä ja lujuutensa jälleen takaisin. (Kol. 2:7; Tiit. 2:1, 2)

He voivat järjestää niin, että hänelle johdetaan raamatuntutkistelua, joka raportoitaisiin kenttäpalvelukseksi.

Rajoituksia tulisi asettaa henkilön auttamiseksi näkemään, miten hänen on jatkuvasti tarpeellista tehdä 'suoria polkuja jaloilleen', ja myös huomaavaisuuden osoittamiseksi seurakunnan jäsenten omaatuntoa kohtaan. (Hepr. 12:13)

Muita etuja, kuten kokouksissa vastaaminen, ohjelmanosien hoitaminen ja rukouksen pitäminen kokouksissa, voidaan palauttaa edistyvästi, kun kyseisen henkilön katsotaan edistyneen hengellisesti siinä määrin, että hän on kelvollinen niihin, ja kun vanhimmat ovat sitä mieltä, ettei tällaisten etujen antaminen herätä paheksuntaa seurakunnassa.

Sen seurakunnan vanhimmat, jonka alueella hän nyt asuu, päättävät, milloin jotkin edut voidaan palauttaa.

Kuhunkin tapaukseen liittyvät seikat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten pitkän ajan tulisi kulua, ennen kuin takaisin otetulle veljelle suositellaan lisäetuja ja -vastuuta.

Harkitkaa huolellisesti mahdollisia vaikutuksia, jos tuo kyseinen yksilö nimitettäisiin. Olisiko se kompastumisen aihe veljien keskuudessa?

Etua palvella avustavana palvelijana tai vanhimpana voidaan suositella vasta, kun hänellä on ollut riittävästi aikaa osoittautua nuhteettomaksi ja hän on jälleen 'vapaa syytöksestä' ja hänellä on "kyky puhua - - vapaasti". (1. Tim. 3: 2, 9, 10, 13)

Aiheutetun häpeän täytyy unohtua ja hänen täytyy luoda vakuuttava vanhurskauden maine, mikä voi vaatia vuosia.

Jos väärinteko tapahtui jossakin toisessa seurakunnassa, tuon seurakunnan jäsenten tunteet tulisi ottaa huomioon.

Jos kyse oli skandaalista, hänen väärintekoaan ei ehkä hyvin pitkään aikaan unohdettaisi siinä määrin, että hän olisi kelvollinen nimitettäväksi palvelemaan avustavana palvelijana tai vanhimpana.

5. JAKSO (c2) Selvennyksiä ja ohjeita joidenkin asioiden käsittelyyn

Vaikka kaikenlainen valehteleminen on pahaa, vanhinten tulisi valehtelemistapausta käsitellessään olla arvostelukykyisiä, tasapainoisia ja järkeviä sen ratkaisemisessa, minkäasteisesta synnistä on kyse ja onko siitä tullut tapa.

Toisinaan valehteleminen voi käsittää joko tosiasioiden liioittelemisen tai sellaisten pienten, harhaanjohtavien lausuntojen esittämisen, jotka ovat suhteellisen vähämerkityksisiä.

Henkilö on saattanut valehdella hetkellisen paineen tai ihmispelon vuoksi. (Matt.26:69-75)

Jollei todistajien tai tunnustuksen nojalla voida vahvistaa, että hän on alkanut harjoittaa räikeää, pahansuopaa valehtelemista, vanhimmat pyrkivät palauttamaan hänet kohdalleen Raamatun perusteella tapahtuvan rakkaudellisen kehottamisen välityksellä, ilman että oikeuskomitea pitää kuulustelua.

Jos herää kysymys sellaisen kastetun henkilön mielenterveydestä, joka tekee jotakin sellaista, mistä hänet voitaisiin erottaa, oikeuskomitean tulisi harkita tapauksen tosiasioita.

Punnitkaa todisteita ja henkisen vajavuuden määrää ja ratkaiskaa sitten, tulisiko esittää jokin ilmoitus tai tulisiko hänet erottaa.

Vaikka voi olla perusteltua osoittaa tavallista enemmän huomaavaisuutta ja kärsivällisyyttä, vanhinten täytyy suojella seurakunnan puhtautta ja hengellistä hyvinvointia. (1. Tess. 5:14)

Kihlaus merkitsee vakavaa sitoutumista ja on normaalisti henkilökohtainen asia. (Matt. 5:37)

Kihlauksen purkaminen yksipuolisesti voi kuitenkin vaatia tutkimusta, jos asianomaisella on järjestössä vastuuasema. (w76 15/1 s. 46, 47)

Avioliitto ei-uskovan kanssa on vastoin Raamatun periaatteita. (5. Moos. 7:3, 4; 1. Kor. 7:39; 2. Kor. 6:14, 15)

Jos vihkiytynyt, kastettu kristitty menee naimisiin ei-uskovan kanssa, se johtaisi kaikkien senhetkisten erikoisetujen, peruuttamiseen. (1. Tim. 3:2, 4, 5, 12, 13; w82 15/6 s. 31)

Jos asianomaisen isä tai äiti on vanhin, avustava palvelija tai tienraivaaja ja tämä suosii avioliittoa, sallii sen tai antaa sille hiljaisen hyväksyntänsä, se asettaa tällaisen isän tai äidin pätevyyden kyseenalaiseksi.

Sitä ei käytettäisi ei-uskovien vihkiäisiin eikä hääpäivien viettoihin. (w84 15/7 s. 10-15; kmE 12/81 s. 4)

Joskus vanhimmisto voi kuitenkin päättää antaa vihkiä valtakunnansalissa kaksi kastamatonta julistajaa, jotka toimivat säännöllisesti seurakunnan yhteydessä ja odottavat konventtia päästäkseen kasteelle.

Vanhimmisto ratkaisee kussakin tapauksessa, milloin valtakunnansalia voidaan käyttää vihkiäisiin.

Niitä vihkilupauksia,jotka julkaistiin Vartiotornissa 15. heinäkuuta 1984 sivulla 14 ja jotka ovat vihkipuheen jäsennyksessä S-41, tulisi käyttää.

Näitä lupauksia voidaan muokata paikallisen lain mukaisiksi, mutta yksityisesti valittuja sanamuotoja ei tulisi käyttää.

Avioero ja uudelleen avioituminen eivät kuuluneet Jehovan alkuperäiseen ihmistä koskevaan tarkoitukseen.

Raamatussa kehotetaan avioliitossa olevia pysymään yhdessä "yhtenä lihana". (1. Moos. 2:22-24; Matt. 19:4-6; 1. Kor. 7:10-16; w83 15/6 s. 29)

Monet avio-ongelmat voidaan ratkaista noudattamalla Matteuksen 18:15:n periaatetta.

Mooseksen laissa aviomiehen, ei vaimon, sallittiin erota puolisostaan, jos hän oli tavannut tästä "jotakin häpeällistä", siis hyvin väljillä perusteilla. (5. Moos. 24:1)

Jeesus Kristus vahvisti avioliittojärjestelyn kristityille, mutta antoi vaimolle yhtäläisen oikeuden erota. (Mark. 10: 11, 12)

Kristillisessä seurakunnassa avioero sallitaan vain "haureuden" eli porneian perusteella. (Matt. 5:31, 32; 19:3-9)

Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet eivät automaattisesti katkaise aviosidettä Jumalan silmissä; viaton puoliso voi antaa anteeksi. (Roos. 3:1-3 ; 1. Kor. 13:4-8)

Vaikka vanhimmille tulisikin ilmoittaa asiasta tavalla tai toisella, viattoman puolison asiana on ratkaista, ottaako hän avioeron vai ei.

Viattomalle puolisolle tulisi ilmoittaa, että sukupuolisuhteisiin uudelleen ryhtyminen aviorikoksen tehneen puolison kanssa ilmaisisi anteeksiantoa, eikä raamatullinen peruste avioerolle olisi sen vuoksi enää voimassa. (w81 15/4 s. 30, 31)

Anteeksiannettua aviorikosta ei voida enää myöhemmin käyttää avioeron perusteena, mutta jos salassa pidettyjä aviorikostapauksia tulisi myöhemmin ilmi näitä voitaisiin käyttää perusteena. (w74 15/10 s. 478, 479)

Aviorikoksen anteeksi antamiseen sisältyy se, että viaton puoliso on halukas ryhtymään uudelleen sukupuolisuhteisiin aviorikoksen tehneen puolison kanssa kohtuullisen ajan kuluessa. (w75 1/4 s. 166, 167)

Aviorikokseen syyllistynyt voisi hankkia laillisen avioeron ja seurakunta voisi katsoa hänen olevan vapaa menemään uudelleen naimisiin, jos viaton puoliso kieltäytyy ryhtymästä uudelleen sukupuolisuhteisiin hyvin pitkän ajan jälkeenkin, vaikka ei olekaan hakenut laillista avioeroa.

Kieltäytymällä aviovelvollisuudesta se puoliso, joka ei ole tehnyt aviorikosta, ilmaisisi, ettei hän ole antanut anteeksi.

Vanhimmat harkitsisivat aviorikoksen tehneen puolison esittämiä todisteita saadakseen selville, että viaton puoliso on todella hylännyt hänet.

Kun päädytään avioeroon, sellaisen avioeron hakijana, joka vapauttaa kristityn menemään uudelleen naimisiin, tulisi olla viaton puoliso, mikäli mahdollista, tai syyllinen puoliso viattoman puolison suostumuksella; molemmat ovat sitten vapaita menemään uudelleen naimisiin.

Jos syyllinen puoliso yksipuolisesti hankkii avioeron viattoman puolison vastustuksesta huolimatta, se ei vapauta syyllistä puolisoa menemään uudelleen naimisiin

Jos hän menee naimisiin jonkun muun kanssa, vaikka viaton puoliso on yhä halukas antamaan hänen aviorikoksensa anteeksi ja suostuu jälleen täyttämään aviovelvollisuutensa, hän solmii aviorikos-avioliiton. (Luuk. 16:18)

Se vaatii seurakunnan oikeudellisia toimia niiden lisäksi, joihin on jo mahdollisesti ryhdytty, jollei häntä ole jo erotettu.

Avioeron ottanut pari (vaikka vain laillisesti eronnut), joka on keskenään sukupuolisuhteissa, syyllistyy haureuteen. (Hepr. 13:4; w82E 1/9 s. 31)

Erossa asuvat voivat ratkaista itse, ovatko he sukupuolisuhteissa. (Room. 14:12)

Henkilö, joka syyllistyy aviorikokseen sen jälkeen, kun hänen puolisonsa on hankkinut hänestä avioeron ei-raamatullisin perustein, olisi raamatullisesta vapaa menemään uudelleen naimisiin, koska avioeron hankkinut puoliso oli jo hylännyt hänet.

Liehittely tai seurustelu, kun toinen osapuoli ei ole vapaa menemään naimisiin, on väärin. ( w81 1/6 s. 31; w68 15/8 s. 383, 384 )

Tulisi antaa voimakasta neuvontaa ja toistuvia varoituksia, ja jos neuvoja ei oteta huomioon, henkilöt) voidaan merkitä. (2. Tess. 3:14, 15)

Kun tällainen toiminta on kehittynyt järkyttäväksi ja toistuvat yritykset auttaa tilanteen oikaisemisessa on jätetty huomioon ottamatta, erottaminen saattaa olla perusteltua. (Gal. 5:19; w83 15/6 s. 31; w74 15/1 s. 46-48)

Jos joku aviorikos-avioliittoon mennyt otetaan lopulta takaisin, olisi harvinaista, että häntä suositeltaisiin palvelemaan vastuuasemassa seurakunnassa, ei ainakaan ennen sen puolison uudelleen avioitumista tai kuolemaa, jonka hän hylkäsi ilman raamatullisia perusteita.

Joka tapauksessa olisi pitänyt kulua huomattava määrä vuosia. (1. Tim. 3:2, 12, 13; w83 15/6 s. 29; w81 15/6 s. 31)

Kristittyjen tulisi karttaa uhkapelien pelaamista sen kaikissa eri muodoissa, myös arpajaisiin osallistumista. (Vrt. Jes. 65:11, "Gadille" = "Onnen jumalalle", UM; w89 15/7 s. 30; g82 8/10 s. 15, 16; g82 22/2 s. 27. )

Uhkapelien pelaaminen voi kehittää tai nostattaa esiin epäkristillisiä ominaisuuksia, esimerkiksi ahneutta ja himoitsemista. (Room. 13:9, 10; 1. Kor. 6:9, 10; Kol. 3:5)

Tosi kristittyjen on syytä karttaa uhkapelien pelaamista myös siksi, että sillä ja pelurien seuralla on muita huonoja vaikutuksia. (1. Kor. 15:33; g86 22/4 s. 26, 27; g82 8/10 s. 15, 16; w80 1/12 s. 29-31; w73 1/1 s. 10, 11)

Jos joku alkaa harjoittaa uhkapelien pelaamista ja toistuvien neuvojen jälkeenkin jatkaa katumatta ahneuden tiellä, hänet voitaisiin erottaa kristillisestä seurakunnasta. (w80 1/12 s. 29-31; w671/9 s. 396)

On varottava sellaista näkemystä, että vähäpätöisestä, vain huvin vuoksi tapahtuvasta uhkapelien pelaamisesta ei ole vahinkoa. (Gal. 6:7, 8)

Vanhimmat eivät kuitenkaan haluaisi sekaantua siihen, mitä julistajat tekevät tässä suhteessa, jollei joko tuon yksilön tai seurakunnan hengellisyys ole vaarassa.

Jos jokin liikeyritys antaa palkintoja jonkin kilpailun voittajille tai asiakkaille, joiden nimet se on saanut asiakaslistaltaan, tällaisen palkinnon vastaanottaminen ei ehkä ole väärin, jos osallistumisesta ei ole maksettava. (w73 15/7 s. 344)

Tulee varoa sitä, ettei tällaisen palkinnon vastaanottaminen herätä ahneutta.

Arpajaisten tai kilpailun mainonnassa käytetty kieli tai se, ketkä ovat hankkeen rahoittajia, voi sisältää aineksia, joihin kristitty ei joko henkilökohtaisista syistä tai toisten kompastuttamisen pelosta haluaisi tulla yhdistetyksi. (Room. 14:21; 1. Kor. 10:31-33; g75 22/11 s. 22)

Pysyminen työpaikassa, joka olisi suoranaisesti yhteydessä uhkapelien pelaamiseen tai joka selvästi tekisi hänestä väärän tavan avustajan tai edistäjän, saattaisi hänet alttiiksi erottamiselle, sen jälkeen kun hänelle on annettu aikaa, tavallisesti 90 päivää, tehdä tarvittavat muutokset. (km 11/76 s. 3-6)

Jumalan sana neuvoo kaikkia kristittyjä olemaan lainkuuliaisia. (Room. 13:1; Tiit. 3:1)

Kristittyjen tulee maksaa keisarille, mikä on keisarin, ja heidän tulee totella maan lakeja kaikissa asioissa, joissa ne eivät ole ristiriidassa Jumalan lain kanssa. (Matt. 22:21; Room. 13:1; w90 1/11 s. 10-15, 18 28)

Näin tehdessään heidän ei tarvitse pelätä, että viranomaiset rankaisisivat heitä lainrikkojina, ja jokainen voi säilyttää hyvän omantunnon. (Room. 13:3-5; 1. Piet. 3:16)

Kun ihmisen lait ovat ristiriidassa Jumalan lain kanssa, tosi kristityt noudattavat Jeesuksen Kristuksen apostolien esimerkkiä. (Apt. 4:19, 20; 5:29-32)

Kristittyjen tulisi pyrkiä säilyttämään hyvä maine kaikissa liikeasioissa.

Heidän ei tulisi osallistua mihinkään keisarin lain kieltämään liiketoimintaan tai ryhtyä laittomiin liiketoimiin.

On viisasta karttaa ostamasta jotakin sellaisilta yksilöiltä tai liikeyrityksiltä, joiden tiedetään toimivan laittomasti, tai käyttämästä heidän palveluksiaan.

Työpaikan tulisi olla myös kunniallinen, niin että se ei aiheuta häpeää tai kompastumista.

Raamatun neuvojen noudattaminen suojelee kristittyä lainrikkomisen seurauksilta ja suojelee hänen omaatuntoaan. (Room. 13:3, 5)

Jos vanhimmat saavat tietää jonkun seurakunnan jäsenen laittomasta toiminnasta tai jostakin vakavasta rikoksesta, laki ei ehkä vaadi heitä ilmoittamaan rikkojaa tai rikkomusta maallisille viranomaisille.

Vaikka kristillisen seurakunnan vastuulla ei ole keisarin lakien toimeenpaneminen, joidenkin rikosten luonne saattaa kuitenkin vaatia sitä, että niistä ilmoitetaan maallisille viranomaisille.

Saattaa olla välttämätöntä kehottaa väärintekijää ilmoittautumaan maallisille viranomaisille. Ottakaa yhteyttä haaratoimistoon, ennen kuin otatte mitään askeleita tällaisissa asioissa. Kerratkaa tietenkin Seuran viimeisimmät tällaisia asioita koskevat ohjeet ennen asiassa etenemistä.

Vaikka vanhimmat eivät olekaan keisarin lakien toimeenpanijoita, niin jos tapaukseen sisältyy myös Jumalan lain rikkominen, vanhinten täytyy ottaa tapahtunut tarkasteltavaksi.

Siitä, millainen väärinteko on kyseessä, riippuu se, onko oikeuskomitean ehkä pidettävä kuulustelu.

Kuten apostoli Paavalin sanat Onesimuksesta antavat ymmärtää, sellaista, joka syyllistyy laittomiin toimiin, ennen kuin hän saa tietää totuudesta, ei vaadita selvittämään näitä asioita viranomaisten kanssa ennen kastetta. (Filem. 10-18; w79 1/2 s. 30, 31)

Entistä varasta ei vaadittaisi antamaan korvausta kaikille, joilta hän on varastanut ennen kastetta, vaikka joissakin tapauksissa hänen omatuntonsa voi saada hänet tekemään siten. (Luuk. 19:8)

Jeesuksen Kristuksen veri peittää tällaisten uusien synnit. He voivat mennä kasteelle. Lisäetuja on kuitenkin parasta antaa harkiten. (Jes. 1:18; 1. Tim. 2: 5, 6; 1. Joh. 1:7)

Jos kastetta lähestyvä on maassa laittomasti oleskeleva ulkomaalainen, häntä tulisi kehottaa tekemään kaikki voitavansa järjestääkseen asemansa maan lain mukaiseksi. (w77 1/11 s. 503)

Kristillinen seurakunta toimii nykyään sen raamatullisen mallin mukaisesti, jonka apostoli antoi hoitaessaan Onesimuksen tapauksen. (Filem. 8-22)

Valvojat eivät ole veljien elämää kontrolloivia poliiseja, eikä heidän velvollisuutenaan ole perehtyä kaikkiin siviili- ja rikoslain yksityiskohtiin huolehtiakseen siitä, että ne pannaan täytäntöön. Samoin kuin he eivät tarkasta, täyttääkö jonkun koti kaikki rakennuslain yksityiskohdat, niin he eivät myöskään tutki, onko joku täyttänyt jokaisen yksityiskohdan, joka koskee hänen laillista asemaansa maassa; ennen kuin he antavat hänen mennä kasteelle tai olla seurakunnassa.

Tällaista henkilöä ei estettäisi menemästä kasteelle, mutta häntä ei pidettäisi esimerkillisenä eikä häntä käytettäisi missään vastuuasemassa seurakunnassa. Sama soveltuisi sellaiseen, joka käyttää väärennettyjä tai laittomia henkilöllisyyspapereita.

Veljeä, joka on ilmoittanut viranomaisille laittomasta asemastaan ja jättänyt hakemuksen tilanteensa selvittämiseksi, ei estettäisi edustamasta seurakuntaa rukouksessa, osallistumasta opettamiseen tai tulemasta nimitetyksi tienraivaajaksi, avustavaksi palvelijaksi tai vanhimmaksi, jos hän muutoin täyttää pätevyysvaatimukset.

Tällaisia etuja voidaan antaa, vaikka viranomaiset eivät teekään nopeasti päätöstä hänen anoessaan lupaa jäädä maahan. Hän ei ole enää laittomasti maassa oleskeleva.

Joitakin veljien välisiä kiistoja ei tulisi viedä maallisiin tuomioistuimiin, vaan ne tulisi ratkaista sopusoinnussa Matteuksen 18:15-17:ssä olevan Jeesuksen neuvon kanssa. (5. jakso (b) s. 108)

1. Korinttolaiskirjeen 6:1-8:ssa apostoli Paavali antoi voimakkaita neuvoja siitä, että kristittyjen ei tulisi viedä toisia kristittyjä maallisiin tuomioistuimiin ratkaistakseen henkilökohtaisia kiistoja, jotka tulisi selvittää seurakunnan vanhinten avulla. (g83 8/5 s. 22-24; w77 15/6 s. 273; w74 1/5 s. 214, 215)

Joissakin kiistoissa joku puolueeton veli tai vanhimmat voivat toimia välimiehinä.

Jos joku jättää Jumalan sanan huomioon ottamatta tässä asiassa, se voi vaikuttaa hänen etuihinsa seurakunnassa.

On kuitenkin lakiasioita, joihin seurakunnalla ei ole valtaa ja jotka voidaan sen vuoksi viedä maalliseen tuomioistuimeen ratkaistaviksi rikkomatta 1. Korinttolaiskirjeen 6: 1-8:n periaatetta tai henkeä. Näihin kuuluvat:

Avioeropäätöstä, lapsen holhousta ja elättämistä tai elatusapua koskevat ratkaisut.

Jos joku aiheuttaa autollaan vahinkoa hengellisen veljensä omaisuudelle tai terveydelle tai jos tämä veli saa fyysisiä vammoja hänen autossaan, vahinkoa kärsineen veljen voisi lain mukaan olla tarpeen nostaa kanne vahinkoa aiheuttanutta veljeä vastaan korvauksen saamiseksi tämän veljen vakuutusyhtiöltä.

Jos maailmallinen velkoja haastaa jonkun veljen oikeuteen, veljen saattaisi itsensä suojelemiseksi olla tarpeen jättää vastakanne, vaikka hengellisistä veljistä tulisikin asianosaisia.

Jos veli ryhtyy oikeudellisiin toimiin jotakuta kastettua todistajaa vastaan, ei olisi 1. Korinttolaiskirjeen 6:1-8:n rikkomista, jos oikeuteen haastettu puolustaisi itseään tai esittäisi vastahaasteen. (Tämä pitää paikkansa riippumatta siitä, onko asia ensin viety vanhinten käsiteltäväksi vai ei.)

Jehovan todistajat säilyttävät puolueettomuuden kansakuntien poliittisiin ja sotilaallisiin asioihin nähden. (Joh. 17:16; rs s. 273-279)

He eivät sekaannu siihen, niitä toiset tekevät, kun on kyse äänestämisestä poliittisissa vaaleissa, poliittisiin virkoihin pyrkimisestä tai kampanjan käymisestä niiden saamiseksi, ei-puolueettomiin järjestöihin liittymisestä, poliittisten iskulauseiden huutamisesta jne. (w86 1/9 s. 15; w68 15/9 s. 431, 432)

Koska vihkiytyneet tosi kristityt eivät "ole osa maailmasta", niin jos joku seurakunnan jäsen katumatta tekee jotakin kristillisen puolueettomuutensa vastaista, hän siten eroaa puolueettomasta kristillisestä seurakunnasta. (Joh. 15:19; 17:14-16; w82 15/2 s. 31)

Vanhinten tulisi keskustella sellaisen kanssa, jonka tiedetään harkitsevan tällaiseen menettelyyn ryhtymistä, koska hän ei ehkä tiedä, mitä hän on tekemässä. (Ps. 119: 67; Gal. 6:1; 1. Tim. 1:13)

Jos hän ei välitä tarjotusta avusta ja toimii kristillisen puolueettomuuden vastaisesti, komitean tulisi lähettää hänen eroamistaan koskevat tiedot haaratoimistoon S-77ja S-79-lomakkeilla.

Tavallisesti esitetään ilmoitus, että tämä henkilö on eronnut seurakunnasta, ja hänelle tulisi kertoa suullisesti hänen asemastaan. Jos joidenkin syiden vuoksi ilmoitusta ei tehdä, niille seurakuntaan kuuluville, joiden luona eronnut saattaisi käydä, voidaan tiedottaa asiasta yksityisesti. Henkilöä kohdellaan kuten erotettua. Ks. 5. jakso (a) sivut 101-103.

Kun jotakuta pyydetään ilmaisemaan mielipiteensä jostakin yhteiskuntaa koskevasta asiasta tai allekirjoittamaan sitä koskeva anomus, hänen täytyy punnita asiaa huolellisesti. Sellainen kenties on tai ei ole sopivaa. Onko kyse poliittisesta kiistakysymyksestä? (w83 1/6 s. 30, 31)

Jos valtio hätätilan aikana vaatii valtakunnansaleja tai seurakunnan hallussa olevaa kalustoa tilapäiseen käyttöönsä, vaatimukseen suostuminen ei olisi puolueettomuuden rikkomista.

Joissakin maissa kaikkia vaaditaan rakentamaan teitä tai työskentelemään pelloilla. Jos se ei ole asepalveluksen muoto, vaan sitä voidaan verrata verojen maksamiseen, sitä vastaan ei ole mitään sanottavaa, niin kauan kuin itse työ ei riko Raamatun periaatteita. (Matt. 5:41; 22:21)

Noudattamalla Raamatun tasapainoisia neuvoja kristityt voivat tavallisesti välttyä joutumasta tilanteisiin, joissa he saattaisivat joutua turvautumaan itsepuolustukseen. (Sananl. 15:1; 17:14; 26:17 )

Jos kristityn kimppuun hyökätään, hän voisi torjua iskuja tai jopa päästä hyökkääjää pakoon tekemällä hänet tilapäisesti pahoinpitelyyn kykenemättömäksi.

Kristityn naisen, jota uhataan raiskaamisella, tulisi tehdä vastarintaa parhaan kykynsä mukaan. (5. Moos. 22:2327; g84 225 s. 24-27- w83 15/6 s. 30; g80 8/10 s. 9-13; g74 22/4 s. 15; w68 15/8 s. 379-383)

Kirkuminen on tavallisesti parhaita puolustuskeinoja; jotkut eivät kuitenkaan pysty kirkumaan voimakkaan pelon takia. (Mies tai nainen, joka raiskataan väkivalloin, ei olisi syyllinen porneiaan.)

Ei ole 1. Korinttolaiskirjeen 13:4-7:n tai Jesajan 2:4:n hengen mukaista, jos kristitty opiskelee karatea, judoa tai muita taistelulajeja. (Vrt. Joh. 13:35; g76 8/5 s. 21, 22.)

Veli olisi kelpaamaton vanhimmaksi, avustavaksi palvelijaksi tai tienraivaajaksi, jos hän ryhtyisi opiskelemaan tällaisia taistelulajeja ja harjoittelisi niitä.

Sellaisia julkisesti puoltavaa voitaisiin käsitellä 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:13-15:n mukaisesti.

Sellainen, joka ryhtyy ammattinyrkkeilijäksi ja jatkaa menettelyään, erotettaisiin seurakunnasta. (w81 1/10 s. 30, 31)

Vaikka kristillisen seurakunnan asia ei olekaan antaa ohjeita kaikissa aviovuodetta koskevissa sukupuoliasioissa, yksilöitä voidaan neuvoa, että intiimeissä suhteissa, samoin kuin kaikissa muissakin kristillisen elämän piirteissä, heidän tulee ilmaista huomaavaisuutta, rakkautta ja kiinnostusta toisiaan kohtaan. (Ef. 5:28-30; 1. Piet. 3:1, 7)

Jokaisen tulisi vihata kaikkia kieroutuneita sukupuolitapo1a. (3. Moos. 18:22, 23; Ps. 97:10; Aam. 5:15; Room. 12: 9; Ef. 5:3, 10-12; Kol. 3:5, 6)

Henkilöitä tulisi kehottaa toimimaan siten, että he säilyttävät puhtaan omantunnon, ja aviovuode tulisi pitää saastuttamattomana. (Hepr. 13:4; w83 15/6 s. 27-31)

Vaikka kieroutuneet tavat ovat vääriä, niin jos joku harjoittaa tai on harjoittanut sellaisia avioliitossa, se ei merkitse sitä, että hän ilman muuta menettäisi palvelusedut.

Jos vanhimmat saavat tietää tällaisesta käytöksestä, heidän olisi tarpeen harkita: Harjoitettiinko sitä äskettäin tai harjoitetaanko sitä parhaillaan, vai onko se tapahtunut menneisyydessä ja onko tapa täysin voitettu? Kannattaako henkilö sellaista käytöstä oikeana elämäntapana? Onko hänen asenteensa katuva? Jos hän katuu vilpittömästi eikä tilanne ole yleisesti tiedossa, palvelusetujen poistaminen ei ehkä ole tarpeellista.

6. JAKSO (a) Jehovan nimelle teokraattisesti järjestetty kansa

Jehovalla on työnsä suorittamiseksi maan päällä huonekunta eli järjestö, joka ymmärtää hänen nimensä tärkeyden ja pyrkii joka tavalla kunnioittamaan sitä. (Apt. 15:14; Ef. 2: 19; 1. Tim. 3:15 ; Hepr. 3:4-6) Jehova saattoi luonnollisen Israelin yhteen järjestöksi, ja samoin hän tekee kansalleen nykyään. (2. Moos. 19:5, 6) Sitä ohjaa "uskollinen taloudenhoitaja", joka on nimitetty huolehtimaan järjestöön liittyvistä asioista Jumalan tahdon mukaisesti. (Luuk. 12:42) Muinainen Israel oli mallina siitä, miten Jehovan todistajien maailmanlaajuinen kristillinen veljesseura järjestettäisiin näinä viimeisinä päivinä Jumalan hallitsemaksi kannaksi. (Hepr. 10:1) Kaikista kansakunnista tulevan "suuren joukon" kokoaminen vaatii hyviä järjestelyjä, niin että siihen kuuluvat voivat julistaa yksimielisesti: "Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa." (Ilm. 7:9, 10; rs s. 381-384) Nykyään niihin sisältyy "Jumalalta saatu taloudenhoito", järjestely jota johdetaan "uskollisen ja ymmärtäväisen orjan" välityksellä. - Kol. 1:25; Matt. 24:45-47; it-2 s. 1035.

Jumala hallitsee maailmanlaajuista järjestöä

Jehovan todistajat, erillinen kansa, kootaan kaikista kansakunnista. Heidät yhdistetään yhdeksi laumaksi. (Joh. 10:16)

He ovat oppineet puhumaan totuuden puhdasta kieltä ja huutavat siksi avukseen Jehovan nimeä. (Sef. 3:9, 13, UM) He tunnustavat Jumalan vallan ja hänen toimintatapansa. (5. Moos. 32:4; Jes. 33:22)

Maan päällä olevien voideltujen kristilliselle seurakunnalle on Jumalan huonekuntana uskottu taloudenhoito, ja suureen joukkoon kuuluvat auttajat tukevat heitä.

Rakkaudellisen huonekunnan jäseninä he palvelevat yhdessä yhteistoiminnallisena järjestönä.

Eri puolilla maan olevia paikallisia seurakuntia ei ole järjestetty demokraattisten periaatteiden mukaan, vaan ne ovat Jumalan hallitseman, teokraattisen valvonnan alaisuudessa.

Kristus Jeesus johtaa kaikkia seurakuntia yhden taloudenhoitojärjestelyn eli hallinnon alaisuudessa. (Hepr. 3:6 )

Efesolaiskirjeen 1:l0asä käännetään sanalla "hallinto" kreikkalainen sana oi.ko.no.mi�a,jonka perusmerkitys on taloudenhoito, asiainhoito. (w74 1/12 s. 536, 537; it-1 s. 48, 49)

Seurakunnat saavat opastusta Jehovalta Jeesuksen Kristuksen, hänen nimittämänsä Hallintomiehen, välityksellä. (Hepr. 1:1, 2)

Jehovan Pääpalvelijana Jeesus huolehtii siitä, että oikeutta noudatetaan. (Matt. 12:18)

Jeesus varmistaa sen, että rakkaus vallitsee kaikkien niiden keskuudessa, jotka seuraavat tarkoin hänen askeleitaan. (Joh. 15:12, 13; 1. Piet. 2:21)

Jumalan antamien normien täytyy ohjata pyhää kansaa

Huonekunnan kaikkien jäsenten sekä niiden, jotka työskentelevät läheisesti sen kanssa, täytyy olla pyhiä. ( Ef. 2:19; 1. Piet. 1:14-16)

Pyhyys käsittää puhtauden, erillään olemisen, sekä fyysisesti että hengellisesti.

Lainantajana Jehova asettaa vanhurskaat normit ja toisinaan jakaa niiden täytäntöön panemiseen tarvittavaa valtaa. (Jes. 33:22, "johdattajamme" = "Lainantajamme", UM)

Meidän täytyy tunnustaa tämä teokraattinen hallitusvalta ja alistua siihen. (Jes. 2:3)

Siitä lähtien kun Jeesus asetettiin näkymättömänä valtaistuimelle vuonna 1914, hän on hallinnut maan päällä olevien vihollistensa keskellä. (Ps. 110:2; Dan. 7:13, 14)

Näkyvän maanpäällisen välikappaleen käytöstä ovat todisteena miljoonat alamaiset, jotka alistuvat nykyään Kristuksen kuninkuuteen. (Sananl. 14:28a; Fil. 2:9-11)

Voidellulle jäännökselle on uskottu kaikki Isännän omaisuus. (Luuk. 12:42-44)

Valvojat toimivat maallisina edustajina taloudenhoitaja-luokan ohjauksessa. (Jes. 32:1, 2)

Teokraattinen alamaisuus edellyttää tämän järjestelyn tunnustamista. (Sak. 8:23)

Meille taataan erinomainen opastus asiainjärjestelmän päättymisen läpi. (Dan. 12:1; Matt. 28:20)

Vanhurskaudessa hallitseminen edellyttää Jehovan lakien ja periaatteiden noudattamista

Lait määritellään käyttäytymissäännöiksi, jotka ovat välttämättömiä hyvän järjestyksen säilyttämiseksi. (Vrt. Gal. 6:16.)

Jehova on järjestyksen jumala, ja hänen lakinsa ovat täydellisiä. (Ps. 19:8; 1. Kor. 14:33)

Jumalan lait perustuvat vanhurskaisiin periaatteisiin, ja jokin järjestö tai välikappale voi panna ne täytäntöön.

Periaatteet ovat perustotuuksiin pohjautuvia vakiintuneita suuntaviivoja. (w57 15/11 s. 514; w52 1/9 s. 263)

Velvollisuutemme on totella täysin Jehovaa kaikessa. (1. Sam. 15:22; Jer. 7:23)

Kun syntyy ristiriita, meidän täytyy totella Jumalaa Hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä. (Apt. 5: 29)

Periaatteet ovat ikuisia, kun taas säännöt voivat soveltua rajallisiin aikoihin tai olosuhteisiin.

Jehovalta tulevia lakeja, oikeudellisia päätöksiä ja ohjeita välitetään "taloudenhoidon" eri tasojen kautta. ( Ef. 1: 10, UM, engl. viitelaitos, alaviite)

"Uskollinen ja ymmärtäväinen orja" ja sen hallintoelin ja matkaedustajat. (Matt. 24:45-47; Apt. 15:23, 28, 29; 16: 4)

Jos Jumalan sanaa rikotaan, tuloksena on laittomuutta. (2. Piet. 2:1-3; 1. Joh. 3:4)

Jehovan lakien käyttö oikeudenmukaisesti ja armollisesti

Oikeudenmukaisuus on oikeuden jakamista rehellisellä ja puolueettomalla tavalla. (3. Moos. 19:15)

Jehova ilmaisee oikeudenmukaisuutta kaikissa toimissaan. (5. Moos. 32:4; Hepr. 2:2-4)

Kuvaus: luotilankaa täytyy käyttää huolellisesti, jotta rakennus pystytettäisiinoikein. (Aam. 7:7, 8; vrt. Sak. 4: 10.)

Jos jotkut Jehovan kansaan kuuluvat eivät ole hengellisessä mielessä suoria, oikeamielisiä, Jehova antaa kuritusta oikeudenmukaisesti.

Vanhinten ratkaisujen täytyy heijastaa oikeudenmukaisuutta Jehovan teiden mukaisesti. (Jes. 32:1)

Jehova lieventää oikeutta armolla, kun siihen on aihetta. (Hes. 33:14-16 )

Armo (armeliaisuus) ei rajoitu rankaisemisesta pidättymiseen silloin kun rangaistus olisi oikeutettu; siinä ilmenee myös huomaavaisuus tai sääli, joka tuo helpotusta epäedullisessa asemassa ja avun tarpeessa oleville. (it-2 s. 376 )

Armo keventää tuomiota tai rangaistusta ja tuottaa kelpotulta, kun olosuhteet sallivat sen ilmaisemisen. (Ps. 103: 8-10; Jack. 2:13)

Armo ottaa huomioon esimerkiksi rikkojan vaikuttimen, yllyttämisen, tunnustamishalukkuuden, kiusaukset, henkisen ja tunneperäisen tilan, hengellisen edistymisen asteen, aikaisemman käytöksen ja nykyisen asenteen.

Vanhinten on varottava Jumalan lakien rikkomisesta langetettavien rangaistusten automaattista tai lain kirjaimen mukaista soveltamista.

Kristillisen lain käyttäminen oikeudenmukaisesti ja armollisesti edellyttää:

Tasapuolisia ja tarpeeseen sopivia ratkaisuja. (Jes. 28:2428; w77 1/2 s. 54, 55; w76 1/10 s. 451, 452)

Sellaisten lakien puolueetonta toimeenpanemista, joihin sisältyy pakotteita. (5. Moos. 1:16, 17)

Kaikkien tosiseikkojen hankkimista ennen ratkaisun tekemistä. (Sananl. 18:13, 17)

Sen karttamista, että sekaantuu tarpeettomasti henkilökohtaisiin kiistoihin. (Sananl. 26:17; ks. 5. jakso (b) sivu 108)

Niiden poistamista (erottamalla), jotka pitävät pilkkanaan Jumalan huonekunnan lakia ja saastuttavat katumattomina seurakuntaa. (1. Kor. 5:9, 13; Tiit. 3:10)

Sen tekemistä selväksi erotetuille, että katumukseen sopivien tekojen suorittamisen ja kääntymisen jälkeen he voivat anoa takaisin ottamista. (2. Kor. 2:6-8)

Kukin oikeudellinen tapaus on erilainen, ja se on ratkaistava omien tosiseikkojensa mukaisesti.

Jotkut ovat perineet tai hankkineet voimakkaampia vääriä taipumuksia kuin toiset, ja he voivat sen vuoksi tarvita tavallista enemmän ohjausta tai neuvontaa oikaistakseen menettelytapansa. (Joona 4:11; Mark. 6: 34)

Vanhurskaiden tuomarien tarve

Vanhinten tulisi ponnistella tosissaan parantaakseen kykyään olla vanhurskaita tuomareita.

Ottakaa viisaasti tavaksenne kerrata huolellisesti jaksot 5 (a), 5 (b) ja 5 (c), ennen kuin käsittelette mitään oikeudellista asiaa; kiinnittäkää erityishuomiota mainittuihin raamatunkohtiin.

Silloin kun vanhimmat etupäässä luottavat menneisiin kokemuksiinsa tai eivät kertaa tätä aineistoa ennen oikeudellisen asian käsittelyä, heiltä jää toistuvasti huomaamatta tärkeitä piirteitä.

Koska jokaisen kristityn elämä on Jehovasta kallisarvoinen, vanhimmilla ei ole varaa olla huolimattomia tai välinpitämättömiä. Teidän on �tehtävä tili�. (Hepr. 13:17)

Oikeus- tai valituskomiteoissa palvelemaan valittujen vanhinten tulisi olla huomattavan arvostelukykyisiä ja luotettavia miehiä.

Jos väärintekijällä tai syytetyllä tiedetään olevan kielteinen asenne sellaista vanhinta kohtaan, jonka valitsemista harkitaan, olisi parempi, ettei tuo vanhin palvele komiteassa.

Vanhimman, joka on syytetyn sukulainen, joka on ollut liikesuhteessa häneen tai jolla on ollut häneen erityinen ystävyyssuhde, ei normaalisti tulisi palvella komiteassa. (km 9/77 s. 6)

Oikeuskomitean tulee olla johdonmukainen, luja ja rakkaudellinen toimissaan ja ratkaisuissaan. Työskennelkää komiteassa toisistanne riippuvaisina. (1. Kor. 12:21 25)

Jumalan henki voi ohjata ketä tahansa vanhimmista vaikuttamaan arvokkaana tavalla oikeuskomitean ajatteluun. (Sananl. 27:17; Saarn. 4:9)

Kun herää kysymyksiä, älkää tehkö hätäistä ratkaisua. Tutkikaa Seuran julkaisuja. Jos ette pysty löytämään vastauksia ja lisäohjeita todella tarvitaan, kirjoittakaa Seuralle; jos asia on kiireellinen, ottakaa yhteyttä puhelimitse työaikana.

Tuomarien muodostamana komiteana palvelevien vanhinten tulisi jäljitellä Jehovan ja Jeesuksen esimerkkiä ja kohdella kaikkia puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. (3. Moos. 19:15; Joh. 5:30; 8:28)

Kun tunnontarkasti harjoitatte oikeutta ja lievennätte sitä armolla, todistatte Jehovan hallitsevan järjestöään. Hänen teokraattisesti järjestetty kansansa kasvaa tällöin jatkuvasti vanhurskaudessa. (1. Sam. 12:22)

6. JAKSO (b) "Kristuksen lain" alaisuudessa

"Kristuksen laki" ei ole se lakikokoelma, joka muodosti muinaisella Israelilla olleen Mooseksen lain. (Gal. 6:2; Kol. 2: 13, 14) Vuoden 33 helluntaista lähtien kristityt ovat olleet 'lain alaisia Kristukseen nähden'. Tätä valvontaa sanotaan "vapauteen kuuluvaksi täydelliseksi laiksi". - 1. Kor. 9:21; Jaak. 1:25; it-2 s. 221.

Jeesus ei itse kirjoittanut lakikokoelmaa. Hänen opetuslapsensakaan eivät kirjoittaneet muistiin lakeja kristittyjä varten tarkoitetuksi nimenomaiseksi kokoelmaksi, joka olisi luokiteltu ja jaoteltu alakohtiin. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa on kuitenkin runsaasti lakeja, käskyjä ja säännöksiä, joita kristityn velvollisuutena on noudattaa.

Jotkin Mooseksen lain käyttäytymissäännöt on esitetty uudelleen Kristuksen laissa, ja kristittyjä voidaan vaatia noudattamaan niitä. (Apt. 15:19-21) Toiset Mooseksen laissa olleet käyttäytymissäännöt sekä niiden taustalla olleet periaatteet ovat kristityille hyödyllisiä heidän vaeltaessaan pyhyyden tietä, vaikka kristillistä seurakuntaa ei voidakaan vaatia noudattamaan niitä. - Jaak. 2:8, 9.

Vanhinten täytyy aina harkita vakavasti niitä suuntaviivoja, joiden tarkoitus on suojella seurakuntaa ja pitää se puhtaana Jehovan silmissä. Heidän täytyy myös kohdella Jumalan laumaa hellästi. - Apt. 20:28-30; Ef. 5:25-27.

Kristillisen seurakunnan laki

Kristityt ovat Kristuksen lain, eivät Mooseksen lain alaisuudessa. (1. Kor. 9:21)

Kristuksen laki koostuu kristillistä käytöstä koskevasta sääntökokoelmasta. (Gal. 6:16)

Tämä laki käsittää kristityn elämän ja työn koko laajuudessaan ja keskittää huomion seuraaviin piirteisiin:

Jeesukseen Kristukseen uskomiseen ja hänen alaisuuteensa alistumiseen. (Kol. 1:18; 1. Joh. 3:23)

Velvollisuuksiimme ei-uskovia kohtaan. (Matt. 24:14; Gal. 6:10; 1. Piet. 2:13, 14)

Kristillisen asiainjärjestelmän laki käsittää sydämen. (Jer. 31:33; Hepr. 10:16)

Oman suojeluksemme ja hengellisen turvallisuutemme vuoksi on välttämätöntä, että olemme tottelevaisia Kristuksen laille.

Vain siten voivat ne, jotka haluavat Jehovan sanan opastavan heitä, vaeltaa yksimielisesti ja sopusointuisesti vanhurskauden polulla.

Tämän vuoksi velvollisuutenamme on panna syrjään henkilökohtaiset tai ennakkokäsitykset siitä, mikä on oikein ja väärin, ja hyväksyä kokosydämisesti Jehovan ohjaus.

Tällä tavoin pysymme erossa maailmasta ja osoittaudumme uskollisiksi Suvereenille Herralle Jehovalle ja hänen Kuninkaalleen, Jeesukselle Kristukselle.

Vanhimmat, varjelkaa teille uskottua tehtävää paimentaa Jumalan laumaa

Miten vanhimmat voivat varjella heille uskottua tehtävää paimentaa Jumalan laumaa. (1. Piet. 5:1-4; w89 15/9 s. 10-15 )

Noudata henkilökohtaisessa tutkimisessa hyvää, tuotteliasta aikataulua. (1. Tim. 4:13-15)

Sinun aivan oikein odotetaan vanhimpana antavan terveitä raamatullisia neuvoja.

Koko Raamatun lukeminen mietiskellen, kenties useita kertoja, auttaa sinua huolehtimaan tästä vastuusta. (Sananl. 15:28)

Kohdelkaa Jumalan laumaa hellästi. (Apt. 20:28, 29; 1. Tess. 2:7, 8; zu89 15/9 s. 15-20)

Ole kristittyjen toveriesi nöyrä orja, älä 'hallitse heitä herrana'. (Matt. 20:25-28; Gal. 5:13; 1. Piet. 5:3)

Ole oikeudenmukainen, vanhurskas ja hellä tuomitessasi Jumalan lauman lampaita. (Vrt. Hes. 34:7-14.)

Uskollinen palveleminen vanhimpana Kristuksen lain alaisuudessa tuottaa kunniaa Jehovalle ja hyödyttää monin tavoin seurakuntaa, Jumalan laumaa.

Voikoot Jehova ja hänen Poikansa sanoa sinulle: "Hyvin tehty, hyvä orja!" (Luuk. 19:17)

Kierrosvalvojan lisäys (1)

Kaikki oikeudellisia asioita koskeva aineisto tulee säilyttää turvallisessa paikassa, jonne vainvanhimmilla on pääsy.

Lopulliset raportit oikeudellisten asioiden käsittelystä tulee säilyttää suljetussa kuoressa seurakunnan arkistossa.

Oikeuskomitean ei tule lähettää yksilölle mitään kirjeitä, joissa häntä syytetään jostakin väärinteosta (huom. ks91 s.110,111)

Kenellekään erotetulle ei tule esittää kirjallisesti mitään ilmoituksia hänen asemastaan tai sitä koskevia perusteita, ellei Seuralta ole saatu asiasta nimenomaisia ohjeita. Jehovan todistajien ohjeet tai menettelytavat eivät vaadi tällaisen kirjallisen ilmoituksen antamista.

Kaikki kirjallinen aineisto, joka annetaan oikeuskomitealle, tulee pitää ehdottoman luottamuksellisena. Jos oikeuskomitea erottaa yksilön, hänelle tulee ilmoittaa suullisesti tästä toimenpiteestä ja oikeudesta valittaa. Jos väärintekijä kieltäytyy tulemasta kuulusteluun, kahden oikeuskomitean jäsenen tulee yrittää tavoittaa hänet hänen kotoaan ja ilmoittaa hänelle suullisesti päätöksestä. Jos tämä ei ole mahdollista, ehkä kaksi vanhinta voi ilmoittaa hänelle asiasta puhelimitse.

Kierrosvalvojan antama lisäys (2)

Kuusi ilmausta, joita ei tule käyttää lomakkeissa S77-79: Mitään, mikä nimeää Seuran virallisen edustajan.

Mitään lausuntoa, jotka ilmaisevat jonkin muun kuin komitean vaikuttaneen päätöksiin.

Mitään lausuntoa, joka voisi saada jonkin kriittisesti suhtautuvan ajattelemaan, että komitea ei tehnyt ratkaisuja itsenäisesti vaan salli jollakin tavalla jonkun toisen ulkopuolisen vaikuttaa ratkaisuun.

Mitään sellaista lausuntoa, että vanhimmat käsittelivät tapausta väärin tai tekivät jonkin virheen käsitellessään tapausta oikeuskomitean istunnossa.

Hakemisto

<_Toim._ huom. tätä osuutta ei alkuperäisestä kirjasta ole kopioitu. Viitemerkintöjä ei voi toistaa teknisistä syistä.>

Sisällysluettelo

Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan (1991)